tag:blogger.com,1999:blog-84301882011-04-21T23:34:12.183+03:00Julkinen ajatusten työmaa. Ehkä matkakertomus, jota edeltää ajatuksia lähdöstä, suunnitelmia.satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.comBlogger631100tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1123384893046453202005-08-07T06:19:00.000+03:002005-08-07T06:21:33.053+03:00Koska en pysty bloggerin blogeja Kiinasta lukemaan, niin siirrän blogini Vuodatukseen osoitteeseen http://kotirouva.vuodatus.net/ Jatkossa kirjoitan siis sinne, tervetuloa lukemaan!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-112338489304645320?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1123145984916976342005-08-04T04:59:00.000+03:002005-08-04T11:59:44.923+03:00Herättiin aamulla siihen, kun Varpu oksentaa sänkyyn. Putsailtiin tyttö ja otettiin päällimmäinen peitto sängystä pois. Vaikutti kovin lämpöiseltä, joten annettiin Panadolia. Nyt koko päivän on ollut aika raato, on onneksi syönyt ihan hyvin ja vesikin on maistunut, päikkäreitä on vedellyt useammat, pääsin itsekin hetkeksi pötkölleen, kun Vuokko nukkui omassa sängyssään ja Varpu nukahti mun viereen.<br /><br />Nyt illalla oli tarkoitus mennä tuohon aika lähelle kauppaan tekemään ruokahankintoja, mutta ei tuon kanssa uskalla nyt ulos lähteä, kun siellä on niin kuuma. Sami tuokoon jotain evästä huomiseksi kotimatkalla ja käydään hotellin ravintolassa illalla syömässä. <br /><br />Elämä täällä hotellisessa on kyllä melkoisen tylsää. Toivottavasti päästäisiin pian muuttamaan "omaan" kotiin.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-112314598491697634?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1123080400849540532005-08-03T22:46:00.000+03:002005-08-03T17:46:40.856+03:00Täällä sitä sitten ollaan ja ainakin ulkona olo on kuin saunassa olisi. Lämmintä siis piisaa!<br /><br />Lento meni ihan hyvin, kaikki tytöt nukkuin n. puolet matkasta. Shanghaista Hangzhouhun tulimme bussilla, meitä oli useampi tulossa Suomesta tänne samaan aikaan. Eilinen päivä meni toipuessa matkasta, illalla kävimme Mäkissä helpolla iltapalalla ja Carrefourissa ostoksilla. Hyllystä hyppäsi juomisten lisäksi yksi uusi Barbie, pari lelulaatikkoa sekä hedelmä- ja kuorimaveitset.<br /><br />Sami menikin tänään jo töihin ja käytiin tyttöjen kanssa nelistään aamupalalla. Varpu ja Vuokko söi myös hotelliaamiaisen, annoin heille leipää, vesimelonia ja jogurttia. Täytyy huomenna tutkia, onko puuroa, ainakin keitettyjä munia oli, mistä "vauvat" voisi tykätä. <br /><br />Itse en bloggerin blogeja pääse lukemaan, vuodatuksia kyllä, joten siirrän blogin jossain vaiheessa sinne. Tulossa on myös Rakkain terveisin, Säde -blogi 8-)<br /><br />Nyt kone sulki, netti toimii toistaiseksi vain sviitin makkarissa, mutta asia korjaantunee, kun päästään ostoksille.<br /><br />Öit!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-112308040084954053?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1122849676806477332005-08-01T01:29:00.000+03:002005-08-01T01:41:16.816+03:00Yksi yö vielä ja huomenna nokka tai nokat kohti Kiinaa, vuorokauden kuluttua olemme jo melkein perillä.<br /><br />Tänään vielä pakattiin matkalaukkuja, koitettiin saada mukaan mahtumaan kaikki ne pienetkin nyssäkät, jotka oli tulleet irrallisina kotoa tänne hotelliin. Tuntuu, että tavaraa on ihan kamalasti, hyvin olisi voinut noista osan laittaa sinne konttiin pari viikkoa sitten. Hotellissa ei ole henkilövaakoja, joten joudumme vaan toivomaan, ettei 100 kg:n raja ylity matkalaukuissa ja ettei käsimatkatavaralaukut ole kovin paljon yli 8 kg/kpl. Nyt otettiin hyvin vähän vauvan ruokia mukaan, ne kun painaa ihan älyttömästi. Muutamaksi päiväksi on ruokaa, pakko sitä on joka tapauksessa jatkossakin löytyä periltä.<br /><br />Kiinassa meitä odottaa tuttu hotelli eli menemme samaan Holiday Inn -hotelliin, missä olimme keväällä. Nyt meitä odottaa jonkinlainen sviitti, yksi makuuhuone ja olohuone. Meille on myös luvattu jääkaapit ja mikrot, joten ruoan laittaminen helpottuu. Sami menee töihin heti keskiviikkona, kun tiistaina olemme aamupäivästä perillä, joten heti pitää itsekseen tyttöjen kanssa pärjätä ja pärjäänhän minä.<br /><br />Säteen koulu alkaa 23. elokuuta ja 15. päivän jälkeen saamme hakea koulupuvut. Tutustumispäivä on vasta koulun alkua edeltävänä päivänä. Hankintoja täytyy tehdä ainakin repun osalta, varmaan jotkut pukuun sopivat kävelykengätkin pitää hankkia. Penaali löytyy jo omasta takaa.<br /><br />Taloja menemme katsomaan hyvin pian ja mahdollista on, että hotellissa asuminen jäisi muutamaan viikkoon. Se olisi kyllä tosi kiva juttu! Vielä kun saadaan ne 4 kuutiota, mitä konttiin meni, niin voimme alkaa laittamaan uutta kotia.<br /><br />Vauvat ovat kotiutuneet hotelliin hyvin ja heidän suhteen täällä asuminen on mennyt tosi hyvin. Täytyy toivoa, että lentokin menisi edes lähes yhtä hyvin kuin viimeksi, silloin se tai ne meni kyllä kuin unelma. En tiedä vielä, onko meillä vauvakorit koneessa, paikat on ainakin kaikille ja otetaan makuupussit mukaan, että saadaan edes lattialle vauvat nukkumaan.<br /><br />Nyt unille, huomenna pitää vielä hoitaa muutama asia ennen lähtöä. Klo 14 luovutamme huoneet ja lähdemme kentälle, eipä pitäisi ainakaan tulla kiire. Seuraavan kerran blogaan Kiinassa...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-112284967680647733?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1122237639020364152005-07-24T23:25:00.000+03:002005-07-24T23:40:40.190+03:00Onpa kulunutkin pitkä aika edellisestä blogauksesta, anteeksi! Osoittaa ehkä sen, että on ollut kiirettä, eikä vaan illalla/yöllä enää energiaa kirjoittaa. Tässä pikakuulumiset!<br /><br />Kiinaan enää viikko eli varmaan viikon kuluttua ennen viimeistä Suomen yötä vähän vatsan pohjaa kutittaa. Kontti pakattiin reilu viikko sitten, ei siis me, vaan pakkaajat. Vikat yöt ennen pakkaamista oli aika hurjia, valvottiin aamu 3-4 ja raivattiin tavaroita, koitettiin valita, mikä lähtee mukaan. Nyt on sitten löytynyt lisääkin tavaraa, minkä olisi voinut konttiin laittaa. Mutta on tämä siivoaminen ja remppaaminen ollut aika tuskaa kahden vauvan kanssa. Ensi kerralla, kun muutamme Kiinaan, koitamne palkata jonkun avuksi, ei sitä meinaa saada oikein mitään aikaiseksi, kun joko toinen tai molemmat vauvoista kitisee jaloissa tai heitä täytyy syöttää tai vaihtaa vaippaa. Kovin myöhään yöllä ei voi hommia tehdä, kun aamulla nahkavekkarit herättää ajoissa. Nyt kun olemme evakossa siskon luona, niin täytyy lähteäkin ajoissa iltapuurolle ja yöunille. <br /><br />Veet täytti vuoden ja juhlimme samalla 1-v synttäreitä ja läksiäisiä. Olimme ilmaisseet ettemme halua lahjoja tai vauvat halua ja tosi kivasti ihmiset sitä noudatti. Toivoimme valokuvia ja niitä saimmekin jonkin verran. Voidaan sitten Kiinassa laittaa ne jonnekin näkyvälle paikalle ja katsella läheistemme kuvia arjen lomassa.<br /><br />Tytöt touhuaa paljon, nyt siskon luona evakossa ollessamme on löytynyt pari kivaa ei-sallittua juttua, toinen repii cd-levyjä kivasta cd-telineestä ja toinen hyllystä video-kasetteja, kumpikin tajuaa varsin hyvin, että nuo hommat on kiellettyjen listalla, mutta kamala virne päällä täytyy tavaraa mennä alas repimään. Ihania vintiöitä kuitenkin ovat!<br /><br />Esikoinen on nyt mummilla pari päivää, niin ei ihan kyllästy vanhan kodin siivoamisen ja remontoimisen keskellä. Mielellään on Kiinaan lähdössä, mutta kavereita tulee tietysti ikävä. N. kuukauden kuluttua alkaakin hänellä koulu, aika hurjaa jotenkin.<br /><br />Esikoisen kummit pääsivät vihdoin Kolumbiaan hakemaan tytärtään, ihania kuulumisia olemme saaneet netistä lukea ja kuviakin nähdä. Haikeaa, kun emme näe tyttöä ennen ensi kesää (jos eivät sitten innostu lähtemään Kiinan lomalle ennen sitä), mutta täytyy koittaa muuten pitää tiiviisti yhteyttä, onneksi tämä nykytekniikka mahdollistaa kuvien ja videopätkien katselun ihan toisellakin puolella maailmaa.<br /><br />Mutta nyt täytyy mennä unille, että jaksaa herätä aamulla ajoissa, ensin on hammaslääkäri ja sitten jatkuu taas urakka vanhassa kodissa. Ehkä huomenna saadaan kaikki valmiiksi tai edes melkein...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-112223763902036415?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1120251874856191312005-07-02T00:01:00.000+03:002005-07-02T00:04:34.863+03:00ENSIMMÄISET<br />Ensimmäinen online-nimi: satusade<br />Ensimmäinen lävistys/tatuointi: Reiät korviin olisko ollut 10v lahjaksi<br />Ensimmäinen luottokortti: Stockmannin luottokortti joskus 10v sitten<br />Ensimmäinen vihollinen: ei mulla ole tainnut olla oikein vihollisia<br />Ensimmäinen konsertti: ensimmäinen "oikea" konsertti oli Toton ja Joe Cockerin joskus lukioaikoina<br />Ensimmäinen artisti jota muistat kuulleesi kodissasi: Juice Leskinen<br /><br />VIIMEISIMMÄT<br />Viimeisin pitkä automatka: kävimme Pyhämaalla anoppilassa joskus toukokuussa<br />Viimeisin suudelma: varmaan illalla nukkumaan mennessä<br />Viimeisin lukemasi kirjaston kirja: Siinäpä vasta kiltti tyttö, Marianne Grabrucker<br />Viimeisin nähty elokuva: Amelie<br />Viimeisin syöty ruoka: pakastevadelmia<br />Viimeisin puhelu: soitin miehelle päivällä, että missä treffataan ja mihin aikaan<br />Viimeisin soitettu CD: Rajattoman Kevät<br />Viimeisin ärsytys: olohuoneen lattialla lojuvat lelut<br />Viimeisin juotu juoma: Bonaqua villivadelma<br />Viimeisin nalkutus: kun esikoinen ei siivoa jälkiään omassa huoneessa<br />Viimeisin vierailtu nettisivu: <a href="http://www.eekku.net/Kuulumisia.html">Eekun kuulumisia</a> <br /><br />LYHYET VASTAUKSET<br />Olen: onnellinen<br />Haluan: nukkua kunnon yöunet<br />Minulla on: kolme ihanaa tyttöä ja ihana mies<br />Toivon: että kotiudumme nopeasti Kiinaan ja viihdymme siellä<br />Vihaan: ennakkoluuloisia ihmisiä<br />Pelkään: että lapsille tai miehelle tapahtuu jotain<br />Kuulen: kun lentokoneet lentävät talon yli<br />Pohdin: mitä kaikkea pitää vielä myydä tai antaa pois<br />Rakastan: miestäni<br />Minuun koskee: kun ihmiset ovat julmia toisille tai eläimille<br />Minä aina: haluan tehdä mieleni mukaan<br />Minä en ole: pullantuoksuinen, vaikkakin kotiäiti<br />Tanssin: vauvan kanssa tänään<br />Laulan: aina autossa, kun olen yksin tai vauvojen kanssa liikenteessä<br />Itken: äärimmäisen harvoin<br />En ole aina: hyvä kuuntelija<br />Kirjoitan: blogia<br />Voitan: usein miehen Wordlink-pelissä<br />Häviän: aina vaikeimmassa miinaharava-pelissä<br />Hämmennyn: melko harvoin<br />Tarvitsen: musiikkia<br />Minun pitäisi: mennä kohta nukkumaan, että saan ne kunnon yöunet<br /><br />KYLLÄ vai EI<br />Pidätkö päiväkirjaa? : kyllä, jos blogi on päiväkirja<br />Onko ruuanlaitto sinusta hauskaa? : ei (joskus harvoin iskee inspis)<br />Onko sinulla salaisuus, jota et ole kertonut kenellekään? : ei<br />Oletko suudellut vastakkaisen sukupuolen edustajaa? : kyllä<br />Pidätkö valokuvattavana olemisesta? : ei<br />Oletko kiivennyt puuhun viimeisen puolen vuoden sisällä? : ei<br />Oletko koskaan hengittänyt heliumia ilmapallosta, että saisit puhua hassulla äänellä? : ei<br /><br />SEKALAISIA<br />Oletko ihastunut? : kyllä<br />Haluatko mennä naimisiin? : en enää, olen jo<br />Kärsitkö matkapahoinvoinnista? : en<br />Oletko terveysintoilija? : en varsinaisesti, toki välillä innostun<br />Tuletko toimeen vanhempiesi kanssa? : tulen toimeen äitini kanssa<br />Pidätkö ukkosmyrskyistä? : pidän! <br />Tämänhetkinen hiustesi väri? : tumma pohja ja juuri laitoin ferrarin punaista raitaa<br />Syntymäpaikka? : Hyvinkää<br /><br />LEMPI-<br />Numero: 7<br />Väri: musta<br />Päivä: lauantai<br />Kuukausi: joulukuu<br />Vuodenaika: syksy<br />Juoma: kevyt olo vadelma-maku<br />Puu: koivu<br /><br />MINKÄ VALITSET?<br />Söpöily vai vehtaus : söpöily<br />Kylmä vai kuuma kaakao : kuuma<br />Maito-, tumma- vai valkoinensuklaa : tumma<br />Vanilja vai suklaa : suklaa<br />Mansikka vai vadelma : vadelma<br />Peruna, riisi vai pasta : pasta<br />Auringonlasku vai -nousu : lasku<br />Tähdet vai kuu : tähdet<br /><br />VIIMEISEN PÄIVÄN AIKANA, OLETKO...<br />Itkenyt? : en<br />Auttanut jotakuta? : en<br />Ostanut jotain? : kyllä<br />Ollut sairas? : en<br />Käynyt elokuvissa? : en<br />Käynyt ulkona syömässä? : en<br />Sanonut "Minä rakastan sinua"? : kyllä<br />Kirjoittanut oikean kirjeen? : en<br />Puhunut entiselle tyttö-/poikaystävälle? : en<br />Ikävöinyt entistä tyttö-/poikaystävää? : en<br />Kirjoittanut päiväkirjaan? : tätä kyllä<br />Puhunut vakavia? : en<br />Ikävöinyt jotakuta? : kyllä<br />Halannut jotakuta? : olen<br />Riidellyt ystävän kanssa? : en<br /><br />VOISITKO KOSKAAN...<br />Suudella samaa sukupuolta olevaa? : kyllä<br />Syödä hyönteistä? : en<br />Hypätä benji-hyppyä? : ehkä<br />Hypätä laskuvarjohyppyä lentokoneesta? : en<br />Tappaa ketään? : lasteni puolesta olisin ehkä valmis tekemään mitä vaan<br />Kävellä tulisilla hiilillä ? : en usko<br />Olla kasvisyöjä? : voisin ja olen ollutkin<br />Lyödä tuntematonta? : lasteni vuoksi ehkä <br />Laulaa karaokea? : voisin<br />Vetää ympärikännejä? : voisin, mutta en usko niin tekeväni<br />Olla myymälävaras? : en<br />Katsoa pornoa? : voisin<br />Värjätä hiuksiasi sinisiksi? : kaikki muut värit olen jo melkein testannutkin 8-)<br />Osallistua Suureen Seikkailuun? : mahdollisesti<br />Olla meikattuna julkisesti ? : voisin<br />Olla ilman meikkiä julkisesti? : voisin, yleensä arkisin olenkin<br />Huijata kokeessa? : en usko, että minusta olisi siihen<br />Laittaa jonkun itkemään? : en kai, no, lapsen kyllä<br />Valvoa koko yön? : voisin<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-112025187485619131?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1120083934841534202005-06-30T00:20:00.000+03:002005-06-30T02:05:17.796+03:00Esikoinen on tämän viikon käynyt uimakoulua. Joka päivä lähdenne n. klo 15 kohti uimakoulua ja alkeisjatkokurssia. Maanantaina ja tänään olimme miehen kanssa kahvilan ikkunasta uimakoululaisia katsomassa ja hienosti polskiminen esikoiselta sujui. Treenasivat myyrää sekä selkäuintia, sukeltamisen tuo taitaa jo ennestään. Hankalinta uimisessa tuntuu olevan eteenpäin pääseminen ja potkiminen. Selkäuinnissa selkeästi ei luottanut siihen, että kelluke pitää pinnalla, potki vain toisella jalalla ja toinen oli kohti altaan pohjaa 8-) No, kyllä se siitä. Ihana oli katsoa lasten keskittyneitä katseita, kun selkää uivat, oli kyllä tosi tiukkaa yritystä monella.<br /><br /><a href="http://kotikaruselli.blogspot.com/">Kotikarusellin pitäjä </a> käväisi meillä tänään neljän lapsensa kanssa. Kivasti esikoinen ja tsun tytöt leikkivät keskenään sen hetken, kun he meillä olivat. Täytyy toivoa ettei nuo pienet tytöt saaneet vaikutteita Taaperolta, joka käveli 8-) Oli mukava nähdä!<br /><br />Tänään tuli <a href="http://www.kvs.fi/fi/kotipk">Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulusta</a> postia. Tilasimme ekan luokan äikän ja matematiikan materiaalit eli kirjat ja harjoituskirjat. Lisäksi saimme nettitunnukset, ekan vuoden koetehtävät ja ohjausmateriaalin. Eli noiden avulla voimme opettaa esikoiselle ensi vuoden aikana Suomen koulun äidinkielen ja matematiikan asiat. Tehtäviä ja kokeita voimme lähettää etäopettajalle, joka niistä antaa palautetta.<br /><br />Lainasimpa kirjastosta kasan cd-levyjä, mm. Olavi Uusivirtaa, Maija Vilkkumaata, Tik Takkia, miehelle Värttinää ja vielä Suurlähettiläiden kokoelman. Nyt just Suurlähettiläät soi ja niin tulee "nuoruus" mieleen ja eräs tietty henkilö sieltä. Joskus ollaan autossa näitä biisejä kuunneltu ja tuettu toisiamme, kun on maailma potkinut päähän. Et sinä tätä lue, mutta sinua on joskus niin kovin ikävä.<br /><br />Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-112008393484153420?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1119424412074177732005-06-22T10:05:00.000+03:002005-06-22T13:03:31.960+03:00Meillä asuu kaksi suloista vauvaa, joita kai parin viikon kuluttua täytyy alkaa kutsumaan taaperoiksi. A:lla ja B:llä on siis keskiviikkona 6. heinäkuuta ensimmäinen syntymäpäivä.<br /><br />A on meidän kolmesta tytöstä selkeästi vikkelin, ainakin näin vauva-aikana. Hän tarvitsee (tai äiti) valjaat syöttötuolissa, koska muuten kiipeää pöydälle. Hän tarvitsee lisävaljaat myös rattaissa, sillä rattaiden 5-pistevöistä mahtuu kiemurtelemaan pois ja nousemaan pystyyn. A ei osaa vielä kävellä ilman tukea, mutta kiipeämään pitää päästä. Rappusia menee jo hienosti ylös ja varmaan alaskin menisi, mutta vauhti voisi olla äidille ja isille vähän turhan hurja. A ei ala pienestä otsan kolahtamisesta tuolin reunaan parkumaan, mutta kun alkaa, niin on usein suorastaan hysteerinen. Selkeästi tempperamenttisempi kuin esikoinen tai B.<br /><br />B on yleensä sen näköinen kun olisi pudonnut puusta. Paljon vaan istuskelee paikoillaan ja tutkii jotain esinettä. Konttaa ja kävelee tukea vasten ihan kuten A:kin, mutta ei ole niin paljon meno päällä koko ajan. Ei tarvitse ylimääräisiä valjaita, hyvä kun rattaissa valjaita ollenkaan. Sillä aikaa kun A koittaa tunkea itseään johonkin pikkukoloon, B tutkii vaatteissaan olevaa nappia tai lattialla olevaa roskaa. Esikoinen oli rauhallinen vauva, mutta tämä on vielä rauhallisempi tapaus.<br /><br />A ja B ovat aika paita ja peppu, yleensä aina samassa paikassa. A tykkäisi painia Vuokon kanssa, mutta B ei siitä aina niin välitä. B taas tykkäisi halia ja pusutella A:ta, kun hänelle vaihdetaan vaippaa, mutta sekään ei aina ole kohteesta kivaa. Usein leikkivät piilosta jonkun tuolin takana ja rätkättävät iloisesti. Muutenkin kun toinen menee edellä, tulee toinen perässä, harvoin seikkailevat eri huoneissa.<br /><br />Välillä sitä miettii, että miten just meillä kävi näin hyvä onni, että tuli kaksi noin suloista tyttölasta, puhumattakaan siitä isommasta, josta on tullut jotenkin niin iso ja fiksu, aina kun sille päälle sattuu. Parhaimmillaan ne kaikki on toki nukkuessaan 8-)<br /><br />Näillä sanoilla kutsuimme läheisemme tyttöjen 1v-synttäreille. Jos jostain syystä et saanut kutsua (mulla ainakin kade=kaksosdementia), mutta haluaisit tulla, niin laita viestiä 8-)<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Muodonmuutos:</span><br /><br />Ennen<br /><img src="http://www.kolumbus.fi/spesonen/vv_before.jpg"><br /><br />Jälkeen<br /><img src="http://www.kolumbus.fi/spesonen/vv_after.jpg"><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111942441207417773?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1118957481718144672005-06-17T00:31:00.000+03:002005-06-17T00:31:21.723+03:00<a href="http://aivotrusti.org/blogitesti/"><br /><img src="http://aivotrusti.org/blogitesti/kuvat/tKas.gif" border="0"><br /><br /> Mikä blogi <i>sinä</i> olet?</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111895748171814467?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1118939157404538982005-06-16T19:25:00.000+03:002005-06-16T19:25:57.410+03:00Onkin kulunut jo piiitkä aika edellisestä blogista. Päivät neitien kanssa menee välillä niin vilinällä ohi ettei meinaa perässä pysyä. Nyt on isoin tytöistä mummilla, vein eilen ja huomenna haen pois. Kävimme sitten miehen ja pienempien kanssa illalla vähän ostoksilla, sain läppärilleni nyt repun, lisäksi mies osti ruskean t-paidan (mulla on ruskea kausi!) ja esikoiselle ostettiin ihana monivärinen vaaleanpunasävyinen rimpsuhame ja siihen sopiva pusero. Esikoinen tykkää mekoista ja prinsessa-meiningistä, joten eiköhän nuo uppoa.<br /><br />Esikoisen vaatteista tuli mieleen kauppojen vaatetarjonta tuon ikäiselle. Henkassa ja Maukassa pitää nyt siirtyä teiniosastolle ja on kyllä suurimmaksi osaksi aika kamalia vaatteita, ei siis todellakaan kivoja 6-vuotiaalle, sikäli kun ne kaikki on sopivia 14-vuotiaallekaan... Kyllähän 6-vuotiaalle vaatteita vielä kaupoista löytyy, ihan kivojakin, mutta ei ehkä enää niistä kaupoista, mistä ennen. No, syksyllä ei tarvitse enää olla siistejä kouluvaatteita, kun tulevassa koulussa on koulupuku, riittää kun on muutama siisti asu ja sitten mukavia kotivaatteita. Vauvoille Hangzhoussa oli paljon vaatetarjontaa, kivoja pieniä liikkeitä.<br /><br />Lauantaina oli siskoni kanssa Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa kuoroja kuuntelemassa. Oli tosi mukavaa! Ensinnäkin oli tosi kiva olla siskon kanssa koko päivä reissussa, ei olla sellaista harrastettu, vaikka toki mahdollista olisi ollut aikaisemminkin. Oli ihanaa kuulla kuoroja, kuunneltiin 13 kuoron esitykset eli n. 3h 15 min sisään- ja ulosmenotaputuksineen. Oli paljon hyviä kuoroja ja meidän kuoro eli <a href="http://www.kamarikuoro.com"></a> veti tosi hienon setin! Biisit oli hyviä, teknisesti kuulosti tosi hyvältä ja jotenkin siitä tuli sellainen olo, että porukka lavalla nautti hommasta. Edellisen kuoron kohdalla alkoi kamalasti jännittämään oman kuoron esitys, vaikka normaalisti en jännitä oikein mitään. Oli aika jännä ja hassu fiilis 8-)<br /><br />Hoitelin tänään parin lehden tilaukset tai lähinnä niiden peruutukset. Nalle Puh -lehti tulee heinäkuun loppuun, sitä ei Kiinaan haluta, kun ei esikoinen siitä enää niin innostunut ole. Miehelle on tullut reilun puoli vuotta MikroBitti ja peruin nyt senkin, postitus olisi ollut 2.10e / lehti, ehkä fiksumpaa olisi vaikka tilata se jollekin toiselle ja pyytää postittamaan. Mietin jotain lehteä itsellenikin, mutta ehkä vasta sitten, kun on siellä pysyvä osoite. Ja toivomusta olen viljellyt, että lehtiä voi lähettää...<br /><br />Jos joku tietää edullisia autovuokraamoja, mistä saisi heinäkuun pariksi vikaksi viikoksi ison auton vuokrattua edullisesti, niin lisätietoja otetaan vastaan. Koitetaan saada auto myytyä heinäkuun puoleen väliin mennessä ja reissataan pari vikaa viikkoa vuokra-autolla. Syynä tähän mm. se ettei haluta ottaa sitä riskiä, että mällätään auto vikalla viikolla ja jää autonromu meitä odottamaan. Toinen syy on se, että ei oikeastaan mahduta tuohon autoon rattaiden kanssa niin, että mukaan mahtuisi vielä viikon vaatteet ym. reissukamat. Olisi kiva, jos saisi kunnolla kaikki tarpeelliset tavarat lastattua mukaan. Ehkä me sitten Kiinasta takaisin tullessa ostetaankin suoraan joku pikku-bussi. Ei, emme aio lisääntyä siellä kuitenkaan.<br /><br />Blogi on hyvä päättää mainokseen. Ostakaa meiltä <a href="http://www.kolumbus.fi/spesonen/myydaan_ja_annetaan.html">tavaraa</a>!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111893915740453898?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1118224301350400712005-06-08T12:44:00.000+03:002005-06-08T13:37:05.473+03:00Ihanan aurinkoinen sää ulkona. Pienet on rattaissa päiväunillaan ja esikoinen katsoo päivän dvd-elokuvan, tänään on vuorossa Barbien Pähkinänsärkijä. Kyllä esikoinen jo ulkonakin käväisi, tosin äidin mielestä olisi voinut viihtyä siellä vähän kauemminkin... Reilun tunnin kuluttua lähdetään Hyvinkäälle, noukitaan mun sisko ja mennään Myllytilalle tms., missä on jotain eläimiä ja kahvila. Sitä ennen ajattelin käydä paikallisessa kenkäkaupassa ostamassa vauvoille kengät, viime viikolla en Jumbosta löytänyt. Kivempi kuitenkin tuolla ulkona nojailla hiekkalaatikkoon, kun on kengät jalassa, vaikka eipä nuo ulkona vielä kauheasti liiku.<br /><br />Olen parin viime päivän aikana katsellut vuokramökkejä netistä. Vähän houkuttelisi vuokrata viimeiseksi Suomen viikoksi mökki jostain parin tunnin ajomatkan päästä Helsingistä. Lauantaina 23. heinäkuuta on tiedossa häät Hyvinkäällä ja sieltä ei viitsi kovin pitkälle lähteä ajamaan. Jos sitten viimeisten tavaroiden luovuttamista venyttäisikin häitä edeltävälle viikolle tai sitten lomailisi jossain Suomen suvessa vielä, kun siihen on mahdollisuus. Kamalan hintaisia nuo mökit vaan on. En mihinkään ihan pikkuruiseen tällä porukalla halua, haluan sisävessan ja pyykinpesukonekin olisi aika pakollinen ettei ole matkalaukut täynnä likaisia vaatteita, kun Kiinan suuntaan lähdetään. Niin ja tietty järvi tai joku vesilätäkkö olisi kiva.<br /><br />Tänään kuultiin Hangzhousta uutisia, että siellä on nyt hyvä sairaala, jossa saa englannin kielellä palvelua ja siis länsimaalaista lääketiedettä. Kun kävimme siellä esivisiitillä, oli juuri edellinen englannin kielinen lastenlääkäri lähtenyt USA:n ja tilanne ei vaikuttanut kovin hyvältä, vaikka siellä olevat expatit sanoivatkin, että tilanne on parantumassa. Nythän tilanne on hyvä, täytyy vaan toivoa, että tuonne uuteen paikkaan tulee asiakkaita ja paikka pysyy.<br /><br />Mies koulutti mua eilen expat-taipaleelle eli hän oli eilisen päivän kurssilla. Ihan hyviä asioita siellä oli käyty läpi ja tänään meillä on tiedossa parisuhde-"testi" eli se perinteinen listaus puolison/avioliiton plussista ja miinuksista. Mies sanoi, että se tehdään sitten vuoden välein 8-) Meillä on kyllä ihan parisuhde, ei mitään isompaa kriisiä ole ollut, mutta kuitenkin sen verran pientä kriisiä välillä, että ollaan jotain opittu itsestämme ja toisistamme ja ollaan aika hyvä tiimi. Kiinaan ei lähdetä parisuhdetta parantamaan, mutta parhaassa tapauksessa se yhteinen kokemus vahvistaa meidän tiimiä, kasvetaan vielä paremmin yhteen. Täytyy vaan sielläkin koittaa välillä muistaa antaa sille parisuhteelle aikaa, vaikka kuinka olisi stressaavaa ja elämä hankalaa. <br /><br />Vierotus Irc:stä sujuu mainiosti, olen vain pari kertaa käväissyt siellä parin päivän aikana. Pitäiskö listata plussat ja miinukset:<br />+ enemmän aikaa tehdä muuta<br />+ yksi addiktio vähemmän (tieto tekee päälle hyvää)<br />+ en mieti liikaa muiden asioita, provosoidu ahtaista mielipiteistä<br /><br />- sosiaaliset suhteet minimissä, ircissä paljon kamuja<br />- kun menen ircciin, en tiedä, mistä on puhuttu...<br />- en pääse hölö-listalle<br />- en pysy ajan tasalla, onko kimppatilaus-vaippojen toimitus koska...<br />- en voi osallistua uusiin mahdollisiin kimppatilauksiin<br />- liikaa aikaa tehdä jotain fiksua esim. keksiä kirppistavaraa ym.<br /><br />Kirppiksestä puheen ollen, pieni ongelma on se, että en oikein pääse viemään lisää tavaraa ja katsomaan, missä kunnossa pöytä on. Ei ole oikein mitään mietä tunkea tuplarattaita sinne ahtaaseen tilaan ja hermot menisi varmaan muutenkin siinä pöytää laittaessa, jos kaksi vauvaa kitisisi rattaissa ja yksi esikoinen muuten vaan ei jaksaisi enää odottaa... Ehkä pääsen huomenna kurkkaamaan ja viemään jotain uutta. Lauantaina ehdin ehkä myös ja sunnuntaina pitää varmaan jo tyhjentää, kun en usko miehen ehtivän maanantaina kotiin vielä neljän aikaan.<br /><br />Mut nyt menoksi! Aurinkoista päivää myös sinulle!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111822430135040071?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1118053119911152882005-06-06T12:05:00.000+03:002005-06-06T13:18:39.980+03:00En tiedä, onko muuttostressiä, yleistä väsymystä ja kyllästymistä, seinät kaatuu päälle -syndrooma vai mikä vaivaa?! Eilen tuli illan viimeisinä hetkinä ryppy rakkauteen ja vieläkin ottaa päähän. Koko viikonloppu meni kirpparitavaroiden hinnoitteluun ja pari hassua kassillista sain vasta laitettua. Tekisi mieli käydä maksamassa varattu pöytä ja lahjoittaa kamat johonkin Lähetystorille... No, ehkä mä nuo illalla sinne raahaan, _jos_ mies tulee ajoissa kotiin ja koitan päivittäin viedä jotain lisää.<br /><br />Niin, valittelin illalla miehelle, että olen loman tarpeessa. Koitti sitten vängätä jotain, että ei ollut kovin rentouttava viikonloppu hänelläkään. Ei vaan jotenkin näyttänyt kovin rankalta se Windowsin asennus, mutta mitäs minä mistään tiedän. Toki hän hoiti vauvojakin ja antoi mun nukkua aamulla pitkään, nukkui kyllä itsekin päikkärit ja illalla vauvojen kanssa pari tuntia. Ircissä tiesivät kertoa, että miehellähän oli kaksi vapaailtaa juuri, olivat blogista lukeneet, totta! Vaikutus näköjään menee nopeasti ohi, ehkä vapaaillat eivät olekaan rentouttavia? <br /><br />Esikoisella alkoi loma ja onneksi ainakin tämä eka päivä on alkanut ihan kivasti. Nukuttiin suht pitkään, söi aamupalan, katsoi yhden dvd-elokuvan ja lähti kaverin kanssa pihalla, siellä on nyt ollut jo ainakin tunnin. Tarkoitus olisi tehdä meille lukujärjestys, missä olisi päivän tehtävät ettei lomailu menisi ihan telkkarin katsomiseen ja tietokoneella pelaamiseen. Nyt ei tosin esikoinen voikaan pelata sitä Alkupolku enkkua, kun ei se toimi tässä *itun XP:ssä, eikä muita sinisen ikkunan koneita talossa ole just nyt, eikä tulekaan. Pitäisi katsoa, että löytyykö tuosta jotain uudempaa versiota tai löytyiskö XP:lle jotain muuta vastaavaa.<br /><br />Jos hakisi postin ja alkaisi raivaamaan tätä kämppää. Irccikin pääsi lomalle, ainakin hetkeksi.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111805311991115288?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1117633132230375242005-06-01T21:42:00.000+03:002005-06-01T21:42:58.423+03:00Olen viime viikkoina miettinyt aika paljon ystävyys- ja kaveruussuhteita. Ystävä- ja kaveripiiriin kuuluu edelleen ihmisiä lapsuudesta, ajalta ennen koulua ja sitten kouluajalta, sitten on ihmisiä, joihin olen tutustunut vasta lasten myötä. On ihmisiä, jotka jäävät pysyvästi elämääni ja sitten niitä, jotka vain käyvät ja jatkavat matkaansa, kuten minäkin.<br /><br />Komennukseen liittyen kävin psykologisissa testeissä minäkin ja niissä tuli ilmi seikka, josta olen ollut itsekin tietoinen. En tarvitse ympärilleni kovin tiivistä ihmisjoukkoa, olen kyllä sosiaalinen, mutta samalla kuitenkin tarvitsen omaa tilaa olla yksin. Tiedostan, että olen tosi huono pitämään ihmisten kanssa yhteyttä. Välillä kyllä innostun ottamaan yhteyttä pitkänkin tauon jälkeen, mutta selkeästi yhteydenpidon tarvitsee olla kaksisuuntaista, että homma toimii. Hyvin harvassa on oman perheen lisäksi ne ihmiset, joita oikeasti tarvitsen elämässäni, mutta heihin ei onneksi tarvitse olla viikoittain yhteydessä, kunnon pohjatyö suhteelle on tehty jo aiemmin ja nyt riittää, kun sitä pitää edes silloin tällöin yllä. Tärkeimmät ystävät ovatkin lapsiemme kummeina ja toivottavasti ystävyyden lisäksi kummius pitää heidät aina lähellämme, jos ei fyysisesti, niin henkisesti ainakin.<br /><br />Ikävä kyllä ystävyyden loppuminen ei ole aina itsestä kiinni, vaikka epäilemättä sitä asiaan itsekin vaikuttaa. Voi käydä niin, että ystävyys muuttuukin suhteeksi, jossa yhteyttä pidetään vain, kun tarvitaan apua. Jälkikäteen tajuaa, että hyväuskoisuutta ja auttamisenhalua onkin käytetty hyväksi ja sitä tulee jotenkin halpa ja tyhmä olo. Että näinkö se olikin, oliko sitä oikeaa ystävyyttä edes koskaan vai luulinko vain niin?<br /><br />On siinä sosiaalisen verkon pienuudessa huonojakin puolia. Kyllä sitä välillä miettiin, että olisihan se kiva, jos voisi isommalla porukalla joskus tehdä jotain. Tavata siis välillä ihmisiä, käydä kylässä, reissata yhdessä, istua iltaa, mökkeillä jne., olisi se joskus kivaa. Nautin suunnattomasti taannoisesta vapaapäivästäni, kun yksikseni kävin ostoksilla, kahvilassa ja konsertissa, mutta kyllä mielessä kävi muutaman kerran, että miksi olen yksin, että pitäisikö kuitenkin koittaa olla sosiaalisempi. <br /><br />Olen viime aikoina ollut jotenkin tosi väsynyt, iltaisin torkkunut sohvalla muun perheen metelöidessä ympärillä. Huomenna mies on firman pippaloissa ja perjantaina menee ystävän varpajaisiin. Molemmat menot on tosi ok, mutta silti rassaa ja ahdistaa ajatus, että sitä on vasta lauantaina seuraavan kerran apua täällä kotona. Huomenna ja perjantaina täytyy vielä viedä aamuisin esikoinen eskariinkin ja hakea 4 tunnin kuluttua pois, ensi viikolla alkaakin sitten loma. Huomenna mennään onneksi eskarin jälkeen mun siskolle kylään, mutta iltarumba on silti itse hoidettava ja perjantaiksi ei ole tiedossa mitään ohjelmaa... No, ehkä mä kestän...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111763313223037524?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1117621857981631022005-06-01T16:25:00.000+03:002005-06-01T16:25:16.606+03:00<a href="http://sampeson.blogspot.com">Mies</a> käski mainostamaan myydään ja annetaan -sivua. Tässä siis <a href="http://www.kolumbus.fi/spesonen/myydaan_ja_annetaan.html">mainos</a>, menkää katsomaan ja ostakaa!<br /><br />Tuli tuossa maanantaina käytyä kirjahyllyä läpi sillä silmällä, että mitä sitä myisi pois. Osa kirjoista oli sellaisia, jotka olisi voinut laittaa jo vuosia sitten kiertoon, mutta löytyi myös paljon kirjoja, joita ei halua laittaa pois. Oli useampikin pääsykoekirja, mm. uskontotieteelliseen ja lastentarhanopettajaopistoon. Eka noista voisi olla mielenkiintoinen vieläkin, mutta monta kertaa olen kiittänyt äiti maata, että en koskaan sinne päässyt. Varmaan ehkä epäsopivin paikka mulle...<br /><br />Jonkin verran on kirjoja, jotka luokittelen "miehet on sikoja" -kyltin alle. Eli mm. kirjat <span style="font-style:italic;">Myyty, Prinsessa, Geishan tarina, Lastani ette saa</span> jne., on myös aika paljon juutalaisuuteen liittyviä kirjoja, aihe, joka on kiinnostanut lukioajoista asti, lähinnä siis kirjoja liittyen toiseen maailmansotaan, <span style="font-style:italic;">Schindlerin lista, Jobin poika, Sofian valinta</span> jne., Harry Potterit löytyy, runokirjoja, muutama hyvä romaani, elämänkerta ja sitten psykologisia teoksia mm. <span style="font-style:italic;">Virtahepo olohuoneessa, Oma tavallaan äiti, Väsynyt äiti, Ei ole koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus</span> jne., nuo kaikki lähtevät mukaan, jos vaan mahtuvat.<br /><br />Sitten kävin läpi cd-levyt. Osa oli selkeää hyllyn täytettä, mutta suurin osa kyllä sellaista, mikä lähtee ehdottomasti mukaan! Vielä pitäisi varmaan ainakin suomalaista musaa koittaa saada lisää, cd-muodossa ei ole juurikaan <span style="font-style:italic;">Eppu Normaalia, Juice Leskistä</span>, eikä paljon uudempiakaan, kun ei kauheasti tule suomalaista musiikkia kuunneltua, vaikka siitä tykkäänkin. Rajatonta tietysti on! Tahtoisin ainakin Zen cáfeta (varmaan himpula väärässä paikassa), Tik takin uusimman (joo-o) ja onhan niitä vaikka mitä...<br /><br />Sit olisi kasa lp-levyjä, ei mitään käyttöä, mutta megasti tunnearvoa. En tiedä, laittaisko ne kylmästi vaan pois vai koittaisiko edes osalle saada uuden kodin. Noitten takia tekisi melkein mieli vuokrata joku pikkuruinen varastokaappi jostain... Ja sitten toisaalta, ne on vaan tavaraa, muistot pysyy ilman niitäkin. <br /><br />Jatkanen myöhemmin, tasan 2 kuukauden kuluttua ollaan kentällä ja odotellaan pääsyä lentokoneeseen...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111762185798163102?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1116926355100111422005-05-24T10:07:00.000+03:002005-05-24T12:19:15.150+03:00Voisi jopa sanoa, että kotimme on tällä hetkellä aika kaaos. Täällä olohuoneessa on nyt huonekaluja yläkerrastakin, kun tänään niitä tullaan noutamaan. Kirjahylly on tyhjennetty, koska sekin haetaan. Sohvapöydästä tuli televisiotaso, videot, dvd-soitin ja digiboksi meni telkkarin päälle avohyllylle, eipähän pääse vauvat käsiksi niihin. Esikoisen windows-kone siirtyi kaappiin, kun pöytä siitä alta haetaan pois, mutta ehkä annan hänen pelata tällä... Kohta alkaa olla ongelma, että mihin kaikki pienet tavarat laatikoista ja kaapeista laitetaan, kun ne kaapit ja laatikostot haetaan uusiin koteihin. No, pitänee oikeasti alkaa laittamaan pikkusälää kirpparilaatikoihin ja miksei jotain sivuillekin. Kaikki isohan meillä on alustavasti ainakin melkein jo mennyt.<br /><br />Esikoisen pelaamisesta. Me ollaan oltu suht tarkkoja siitä, mitä esikoinen saa tietokoneella pelata. (Joku muuten järsii just mun kantapäätä kahdella hampaallaan...) Lähinnä ollaan kirjastosta lainettu Alkupolku-tyyppisiä romppuja, missä oppii jotain, nyt tuorein on Alkupolku enkku, missä siis opitaan englantia. Esikoinen on kovasti siitä innostunut. Siinä saa valita akvaarioon kaloja, kun saa tehtyä tiettyjä tehtäviä ja se ilmeisesti on hyvä porkkana hänelle. Eilen kyselin vähän, että mitä on oppinut ja tehnyt ja tuli sitten puhetta väreistä, että ne on vähän hankalia. Kysyin sitten, että mikä väri on <span style="font-style:italic;">red</span> ja samantien tuli vastaus "punainen" 8-) Olin vähän yllättynyt! Mutta siis näköjään hän pelatessaan jotain oppii, kiva juttu.<br /><br />Vapaapäivästä on toivuttu ja miehen eilisistä synttäreistä. Eipä niitä tosin juuri juhlittu, sunnuntaina syötiin kakkua mun äidin, siskon ja hänen miehensä kanssa. Olikin herkullista suklaajuustokakkua, vaikka itse sanonkin! <br /><br />Nyt jotain hyödyllistä tekemään --><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111692635510011142?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1116712493799362072005-05-22T00:37:00.000+03:002005-05-22T00:54:53.806+03:00Olipas aika kiva päivä tänään! Lähdin Helsinkiin vasta kahden jälkeen ja pyörin kaupungilla siis useamman tunnin. En juuri mitään ostanut, siskolle yhden kirjan ja sitten yhden lehden itselle. Kävin kai jopa neljässä kirjakaupassa, sitten pikaisesti parissa vaatekaupassa. Herkuttelin kahvilla ja vielä toisen kerran kahvilla 8-) Vikat kahvit join Savoyn kahviossa ennen keikan alkua.<br /><br />Ja sitten siihen keikkaan! Ei voi muuta kun kehua taas <a href="http://www.rajaton.net">Rajatonta</a>, oli kyllä kaikin puolin täydellinen paketti! Biisejä tuli monipuolisesti laidasta laitaa. Tuli uudelta albumilta, vanhoilta, tuli Abbaa, Stingiä ja Beatlesiakin. Osa oli kauniita tunnelmapaloja, toiset hauskoja ja toki mukana oli biisejä, joiden aikana yleisö osallistui laulamalla, taputtamalla ja tekemällä aaltoja 8-) <br /><br />Laskeskelin tuossa, että olen 4 kertaa nähnyt ja kuullut Rajatonta, livenä siis. Ihan eka kerta oli vajaa 2 vuotta sitten Tampereen Sävelen karonkassa ja siellä oli myös bändi taustalla, oli hieno kokemus! Sitten siitä innostuneena vein miehen kuuntelemaan Rajatonta Espoon kirkkoon, missä siis oli vähän hengellisempää ohjelmistoa, mutta hyvin upposi sekin. Sitten jouluna -04 ostimme joitakin lippuja joululahjaksi Rajattoman joulukonserttiin ja olimme siis itsekin kuuntelemassa. Ja nyt tämä tämänpäiväinen. Nyt voikin mennä taukoa ennen kuin seuraavan kerran livenä kuulee, jos eivät sitten Kiinaan tule esiintymään.<br /><br />Päivä oli muutenkin kiva. Sain mennä miten huvittaa ja miettiä asioita. Yksi juttu, minkä tajusin oli se, että tässä on oikeasti enää pari kuukautta aikaa tavata ystäviä täällä Suomessa. Joten nyt pitää alkaa sopimaan treffejä ihmisten kanssa!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111671249379936207?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1116626937251954582005-05-21T00:53:00.000+03:002005-05-21T01:08:57.256+03:00Sain tänään vihdoin sen läppärin, kyllähän sitä jo olinkin odottanut 8-) Tässä nyt tutustun tyyppiin ja kohtalaisesti tämä yhteiselon alku on sujunut. Se on tod. outoa, että tässä on windows. Meillä on ollut linux käyttiksenä jo useamman vuoden, 5 vuotta kai ainakin ja vaikka se linukka ei nyt ihan täydellisesti aina pelitäkään, niin on siinäkin puolensa. Mutta kai tähänkin tottuu, vaikka toivottavasti sen linuxinkin tähän rinnalle jossain vaiheessa saan. IE on joka tapauksessa vaihtunut jo Firefoxiin ja meiliohjelmakin on Thunderbird tms., ircciohjelmaksi olisi ottanut x-chatin, mutta se maksaa kuukauden käytön jälkeen jotain ja mIrc on ilmainen, joten siihen päin kallistuu. Kovin oudolta kyllä sekin tuntui.<br /><br />Niin, kone on siis Fujitsu-Siemensin Amilo 1300-L, tekniset tiedot löytynee jostain päin nettiä, ehkä jopa <a href="http://sampeson.blogspot.com">miehen blogista</a>. Kovin tuntuu isolta, kun näyttö on niin iso, mutta toisaalta pienihän tämä on, jos vertaa tuollaiseen perinteiseen koneeseen perusmonitoreineen.<br /><br />Pitää tässä mahdollisimman pian siirtää vanhalta koneelta kaikki oleellinen tähän ja siirtyä kokonaan tätä käyttämään. Saadaan tuo kone myytyä pois ja tilaa pöydälle, siihen voisi tuoda vaikka ylhäältä esikoisen wintoosa-koneen, jolla pelailee joskus romppuja. Tai sitten esikoinen voisi pelata tällä, täytyy miettiä. <br /><br />No joo, tällaisia nörttimäisiä aatoksia näin alkuyöstä. Huomenna on kauan odotettu vapaapäivä, vielä ei ole ihan selvät sävelet, mitä teen, mutta varmaan tuossa klo 14-15 aikoihin lähden Helsinkiin, käyn vähän kaupoissa, syömässä tai kahvilla ja sitten sinne konserttiin. Konsertin jälkeen pikapikaa kotiin katsomaan Euroviisuja 8-) Esikoinen menee huomenna kummiensa eli mun siskon ja hänen miehensä kanssa Helsingin kaupunginteatteriin katsomaan Katto Kassista ja hän palautuu kotiin vasta sunnuntaina.<br /><br />Mies tuossa kuuntelee Teräsbetonia, annoin tänään etukäteen maanantain synttärilahjan eli Teräsbetonin sekä Timo Rautiaisen ja trio niskalaukauksen cd:t, hyvin kuuluu, vaikka kuuntelee kuulokkeilla. Toi Teräsbetoni ei taida muhun oikein upota, mutta Timo ja trio ehkä.<br /><br />Nyt unille, että jaksaa huomenna ottaa relasti.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111662693725195458?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1116538275212613242005-05-19T21:28:00.000+03:002005-05-20T00:31:15.253+03:00Esikoisella on enää pari viikkoa eskaria ja sitten alkaa kesäloma. Lomaillaan kai 4 viikkoa isin/miehen käydessä vielä töissä ja heinäkuussa alkaa toivottavasti hänelläkin loma. Sitten pari viikkoa olisi tarkoitus pyöriä tässä kotinurkissa, pistää kamaa pois, joku tulee pakkaamaan mukaan lähtevät jutut ja sitten puolessa välissä kuuta on toivottavasti kämppä suht tyhjä. Sitten lomaillaan pari vikaa viikkoa autoillen Suomenmaata ympäriinsä, otetaan rennosti ja käydään yksissä häissä.<br /><br />Aikaa on aika vähän siis. Nyt pitäisi ainakin alkaa hankkimaan vauvoille isompia vaippoja. Selvittää kaikki pankki sun muut asiat, mitkä on helppo hoitaa täältä. <br /><br />Kämpästä ei ole vielä mitään tietoa. Ovat kyllä lupailleet, että meille talo löytyy, kun meidän lapsimäärällä on niin hyvä budjetti. Kyllä hotellissa voi vaikka viikon asua, mutta toivottavasti ei kovin paljon pitempään. Jos pelkästään vauvojen syömisten takia hotelliasuminen on hankalaa, kun eivät he kuitenkaan elokuussa vielä ihan kaikkea syö.<br /><br />Vähän mietityttää sekin, että miten ne ekat päivät siellä uudessa kodissa sujuu, kun mies on vaan kaksi päivää muuttolomalla ja sitten menee töihin. Jäädään siis aika pian tyttöjen kanssa "yksin" kotiutumaan, välttämättä ei ole vielä portteja rappusissa ja muutenkin koti ei välttämättä ole lapsiystävällinen ja turvallinen, joten ekat päivät voi mennä aika kaaoksessa. Esikoisen koulu alkaa onneksi vasta loppukuusta, ehditään nauttia hetki lämmöstä siellä, käydä altaalla uimassa jne., viikonloppuisin vuorilla kävelemässä. Sitä en tiedä, miten alussa hoidetaan ruokaostokset, tuleeko meille heti kotiapulainen ja voinko kuinka pian jättää lapset hänen hoiviinsa. Ehkä pitää käydä isoilla ruokaostoksilla ennen hotellista muuttoa tai sitten jos melkein heti päästään kämppään, niin käydä yhdessä koko perhe tai toinen meistä kaupassa. Yksin en lasten kanssa kauppaan pääse, kun taksiin on mahdotonta pakkautua ilman apua, vauvat ei pysy penkillä istumassa sitä aikaa, kun mä pakkaan rattaita ja ostoksia takakonttiin. <br /><br />Ajatus katkesi nyt ihan täysin, telkasta tuli Jari Sillanpään video, selkeesti Suomen Ricky Martin 8-)<br /><br />No joo, ei päässyt Geiri euroviisujen finaaliin, vaikka olikin farkut jalassa. Kuulin jonkun kehuvan Geirin reisiä Suomen seksikkäimmiksi, kun sillä on farkut jalassa... 8-) <br /><br />Öit!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111653827521261324?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1116270404253993442005-05-16T21:44:00.000+03:002005-05-17T15:53:32.160+03:00<a href="http://sampeson.blogspot.com">Mies</a> (taitaa olla yleisin aloitus mulla) kirjoitti esikoisesta ja lapsista yleensä. Jospa mä vähän jatkaisin.<br /><br />Nyt kun lapsia on kolme, niin huomaa, kuinka ne on erilaisia. Löytyy paljon samoja piirteitä kasvoista ja osittain ovat samankaltaisia muutenkin, mutta on myös paljon eroja.<br /><br />Esikoinen oli rauhallinen vauva, alkoi liikkumaan aika hitaasti ja ei pahemmin päätään kopsautellut, kun oppi suht kerrasta. Ennen ensimmäistä ikävuottaan ei pahemmin hymyillyt, mutta sitten ekojen synttärien jälkeen hymy olikin suunnilleen perusilme. Esikoinen oli vähään tyytyvä ja sopeutuvainen. Meillä on oikeastaan vasta viimeisen vuoden aikana jouduttu miettimään rajoja tuon lapsen kanssa, aiemmin ei ollut oikein tarvetta, kun tyttö pyysi lupaa suunnilleen vessassa käymiseen. Välillä piti ihan kunnolla keskustella aiheesta, täytyykö ulkona pyytää lupaa mennä laskemaan liukumäkeä... Viimeisen vuoden aikana meillä on huudettu ja meuhkattu. Häntä ei kukaan määrää eikä komentele! Tosi hienoa, kun uskaltaa osoittaa mieltään, uskaltaa huutaa ja meuhkata! Ei aina tarvitse olla helppo ja sopeutuvainen, on hyvä kun uskaltaa olla eri mieltä ja sanoa sen. Pientä hienosäätöä kyllä vielä kuitenkin tarvitaan, aina ei tarvitse huutaa ja kaikkea ei voi saada! <br /><br />A on apina, hän on aivan eri maata kuin esikoinen vauvana. Hänellä on kiire liikkua, seistä ja touhuta. Hän on eri näköinen kuin esikoinen vauvana, esikoinen oli pyöreäposkinen vauva kuten B, A taas on kapeakasvoinen ja pienipäinen. Hän on muutenkin ruumiinrakenteeltaan kapeampi ja jotenkin sutjakampi. A alkoi ryömimään reilun 8kk iässä ja konttaamaan n. 9kk iässä, aika pian nousi myös seisomaan ja nyt 10kk iässä vähän ottaa askelia tuen kanssa. A kiipeää pois syöttötuolista, vaikka meillä on hienot Stoccen tuolit, josta lapsi ei pysty kiipeämään. Niin on vaan äiti muutaman kerran löytänyt vauvan roikkumasta yhdestä jalasta, kerran oli vauva pöydällä tutkimassa esikoisen eskarissa kasvattamia taimia... A on tempperamenttinen, kun joku asia ei miellytä, niin parkuu hysteerisesti, kunnes miellyttää. Jotenkin tuntuu, että tuon kanssa ollaan vielä vaikeuksissa, ihan pelottaa ajatella, että parin kuukauden kuluttua tuo oikeasti kävelee ja juoksee...<br /><br />B on mössykkä, enemmän esikoisen kaltainen, mutta ehkä vielä rauhallisempi. B kyllä myös liikkuu, konttailee kovasti, mutta ei vielä nouse pystyyn, selvästi kyllä haluaisi. B on usein sen näköinen, kun olisi pudonnut puusta. Istuu keskellä lattiaa toinen jalka suorassa ja toinen koukussa (tukeva asento, ei kaadu niin helposti), katsoo pyöreillä isoilla silmillään ihan sen näköisenä, kun ei tajuaisi maailman menosta mitään. Kun A touhuaa ympäriinsä, niin B tutkii jotain esinettä, tuntuu ettei niin pientä roskaa olekaan ettei B saisi laitettua sitä suuhunsa. Ruokapöydässä A istuu vinottain ja touhuaa jotain, haluaisi aina pitää mukia kädessä samaan aikaan. B taas yleensä istuu rauhallisesti ja avaa suunsa, kun lusikka tulee. Välillä pitää mutustella ruoka hampaattomalla suulla tarkasti, eikä lisää ruoka oteta vastaan ennen kuin suu on tyhjä. B ei kuitenkaan jää ihan täysin A:n jalkoihin, vaikka on usein jäänytkin alle, kun A ryömii/konttaa yli, B on tarkka leluista ja aika herkästi nykyään vie A:n kädestä lelun, jolloin kuulemme nopeasti hysteeristä parkua.<br /><br />Välillä sitä miettii, että minkälaista on olla 3 tytön vanhempi vaikka 6 vuoden kuluttua, kun nuo pienet on kouluun menossa ja esikoinen jo murrosikäinen 13-vuotias, mahdammeko olla pulassa noiden rinsessojen kanssa...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111627040425399344?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1115906850549457312005-05-13T00:02:00.000+03:002005-05-12T23:41:59.093+03:00<span style="font-style:italic;">Jännitysnäytelmä jatkuu<br /></span><br /><span style="font-weight:bold;">16.00-17.00</span><br />Valehtelin äsken, vauvojen välipala tarjottiin vasta tämän tunnin aikana. Vein A:n syöttötuoliin odottamaan ja annoin pari maissinaksua ja vesimukin. Sitten menin hakemaan B:n ja haistoin tutun vellin, joten vaipanvaihto. En nähnyt, mitä A touhusi ja yllätys olisi aika suuri, kun vaipanvaihdon jälkeen mentiin takaisin keittiöön. Neiti A oli jo melkein pöydällä, yksi jalka enää syöttötuolin istuinlaudalla... Ei tämä nyt eka kerta ollut, mutta aikoihin ei ole tuota yrittänyt. A on jotenkin niin laiheliini, että mahtuu pyörimään tuolissa miten vaan, meillä on triptrapit, eikä olla jaksettu niihin niitä pehmusteita ostaa, mutta näköjään tuohon toiseen pitäisi jotain pienennystä keksiä. No, äkkiä B lattialle, vaippa pöydälle ja A turvallisesti syöttötuoliin, jo oli tarrannut esikoisen taimiin, mitkä on pöydällä kasvamassa. No, annan välipalaa ja välipalan jälkeen B:lle taas uusi vaippa, nyt oli bodykin takaa sotkeentunut velliin, oli Huggies vaippa, joka näköjään toimii yhtä huonosti kuin Pampers, Libero tuntuu toimivan aika hyvin nyt, kun ei tavara ole enää ihan vettä. Pampulat lattialle möyrimään.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">17.00-18.00</span><br />Vauvelit vaikuttaa vähän väsyneiltä, joten alan pakkaamaan vielä hetkeksi unille. Iltapäikkärit tuntuu olevan tärkeät, että jaksaa syödä puuroa ja mennä yöunille. Pakkaan ja kumpikin on vähän rauhattomia. Tuen paketteja niin etteivät pääse pyörimään ja vähitellen A nukahtaakin, B ilmeisesti virkistyi kauneusunilla kotimatkalla, kun ei nukahda. Laitan A:n vaunuihin, avaan makuupussin ja haalarin ja jätän sisälle nukkumaan. B lattialle, missä ei kyllä kovin tyytyväisen kuuloisena leiki, ihan kun kuitenkin olisi unet olleet tarpeen... Äkkiä äidille välipalaa ennen kuin alkaa uusi ruokakierros lapsilla. Esikoinen on edelleen ulkona.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">18.00-19.00</span><br />Ehti sitten A herätä ennen kun sain välipalaa. Kiukkuinen tyttö heräsi ja söin palaseni huudon säestämänä. Annoin muutaman "uuden" lelun, mutta hirveä tappelu niistä siskon kanssa ja parku jatkuu. Pitäisi varmaan esikoinenkin kohta pyytää sisälle iltapalalle, että saa kaikki jotenkin sujuvasti samalla kertaa syötettyä ja unille.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">19.00-20.00</span><br />Esikoinen tulee sisälle. Laitan hänelle iltapalaa ja samalla lämmitän vauvoille puuron, joka ei päivällä maistunut. Vähän heikosti se uppoaa nytkin, mutta jotain sentään menee. Vielä maitohappobakteerit ja sitten vesimukit. Maitoakin (siis korviketta) välillä mukista tarjotaan, mutta samantien sylkevät sen pois, joten maitoa saavat ruoan mukana, laitetaan jauhetta valmiiseen, kuumaan puuroon, välipalaksi jogurttia ja kasvis-liha-soseisiinkin välillä maitoa. Koitetaan tässä nyt vähitellen kuitenkin noita tavallisiakin maitotuotteita kokeilla, nyt kuitenkin tuo ripuli saa parantua ensin täysin. Esikoinen painuu iltapalan jälkeen pesulle ja omaan huoneeseen leikkimään. Sovittiin ettei tänään lueta, kun isi on myöhään töissä (=lintsillä ja ihan selvinpäin...).<br /><br /><span style="font-weight:bold;">20.00-21.00</span><br />Vien ensin A:n sänkyyn, puen unipussiin ja annan tutin suuhun, jää sinne hiljaisena. Sitten alakertaan vaihtamaan B:lle vaippa ja hetken kuluttua ylös. Unipussi, tutti ja oma sänky. Poistun huoneesta ja sinne ne taisi nukahtaa ihan itsekseen tai ainakaan mitään isompaa meteliä ei kuulu.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">21.00-22.00</span><br />Njaa, ei ne sitten nukahtaneetkaan. Kun Suomen matsi alkoi, niin alkoi myös B:n itku. Menin vähän silittelemään päätä ja peppua ja selkää, mutta ei auttanut, hirvee möhkyyminen päällä koko ajan. Otan sitten vauvan pinniksestä ja menen pötköttämään massu massua vasten sänkyyn. Mukavaahan se on ja vauva voisi siinä nukkuakin vaikka yönsä, mutta kun alkaa aina jossain vaiheessa möhkyämään ja putoaa jalkopäästä lattialle 8-/ Vähän rauhaton on, mutta lopulta nukahtaa ja siirrän hieman ennen kymmentä omaan sänkyyn.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">22.00-23.00</span><br />Syön iltapalan loppuun ja katson samalla lätkää. Kipollinen kevyesti sulaneita pakastavadelmia katoaa nopeasti mahaa ja tekisi mieli ottaa lisää. Otankin. Ei näy miestä vielä kotiin.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">23.00-00.00</span><br />Katselen matsia, syön vadelmia, irccaan (sitä olen kyllä tehnyt vähän joka välissä, vaikka en ole kirjoittanutkaan), selailen vaippakauppoja netissä. Vastaanotan humalaisen miehen kotiin...<br /><br /><span style="font-weight:bold;">00.00-01.00</span><br />Matsin jälkeen nukkumaan...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111590685054945731?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1115884221473563512005-05-12T16:40:00.000+03:002005-05-12T16:37:29.910+03:00Mun mielestä tv:stä tuleva 24-sarja on ehkä tylsin sarja, mitä televisiosta tällä hetkellä tulee. Mieheni ei ehkä ole asiasta samaa mieltä. En nyt muutenkaan jaksa kauheasti katsella mitään dekkareita, saati sitten tuollaista hidastettua päivänkulkua. Katsotaan, olisiko mun päivä yhtä mielenkiintoinen kun Jack Bauerin?!<br /><br /><span style="font-weight:bold;">07.00-08.00</span><br />B herää ja otan viereeni uskossa, että nukahtaa siihen. Ei nukahda. A herää, annan tutin, mutta ei pysy pää tyynyssä, joten noustaan ylös. Puuhastelen ylhäällä ja vauvat leikkii lattialla.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">08.00-09.00</span><br />Tulen toisen kanssa alakertaan, tietokone ja vedenkeitin päälle. Toinenkin alas ja A:n vaipan vaihto, tuttu velli löytyy. Puuron teko ja jäähtymään. Vauvat leikkii lattialla. Pesukone päälle, miehen aamulla koneeseen laittamat kuivausrumpuun.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">09.00-10.00</span><br />Astianpesukoneen tyhjennyt. Vauvoille puuroa. B:n vaipanvaihto, velliä, vaipassa siis. Vauvat touhuaa lattialla, itselle aamupalaa?<br /><br /><span style="font-weight:bold;">10.00-11.00</span><br />Tutun tuttu hakee meiltä yhden pöydän ja muuta pientä. Vauvat ulos nukkumaan, ei yllättäen kummallakaan vellejä vaipoissa. Vihdoin aamupalan tekoon, taitaa kyllä olla jo enemmän lounasaika...<br /><br /><span style="font-weight:bold;">11.00-12.00</span><br />Vauvat nukkuu. Luen meilit, netistä iltiksen, raivaan lattialta lelut koriin, kuivat vaatteet pois kuivurista, uudet tilalle ja pesukoneeseen pari tyynyä. <br /><br /><span style="font-weight:bold;">12.00-13.00</span><br />Vauvat heräsivät ja touhusivat lattialle. Molemmilla tutuntuoksuiset peput, joten vaihdoin vellivaipat kuiviin. Ei vielä yhtään ole vaatteita tarvinnut tänään vaihtaa! Otin kuivausrummusta pyykit pois ja tyynyt hetkeksi tilalle. Tein vauvoille ohrapuuroa, joka ei maistu. Tarjosin hieman vauvojen jogurttia, mutta ei maistunut sekään, jos takaisin lattialle leikkimään. Syön itse hieman salaattia, kun on sopiva rako syödä.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">13.00-14.00</span><br />Mietin, että jos kävisi esikoisen eskarista haun jälkeen kaupassa ja kirjastossa. Ei se kovin hauskaa koko lauman kanssa ole, mutta jos pikaisesti kävisi, että on huomenna tulevalle vieraalle jotain tarjottavaa, kahvikin on lopussa. Esikoiselle on kirjastossa odottamassa Alkupolku-enkku, että pääsee vähän treenaamaan englannin kieltä. Siistiydyn hieman, vaihdan puhtaan puseron päälle ja kotiäidin työasun verkkarihousut farkkuihin (enhän ole P-Karjalassa). Sitten vauvat ja rattaat autoon ja esikoista hakemaan.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">14.00-15.00</span><br />Neuvotellaan esikoisen kanssa, että mitä tehdään ja päätetään mennä Jumboon. Käydään vaan yhdessä isossa kaupassa ja esikoinen saa tuhlata omaa rahaansa johonkin. Tuolla sitä aikaa sitten kuluikin, ostimme esikoiselle verkkarit ja lenkkarit, hän osti itse pienen keijun (niitä on ennestään vasta 4!), sitten ruokaa ja ruokaa ja ruokaa, niin ja paketti vaippoja, niitä kuluu nyt tällä viikolla enemmän kun yleensä kuukauden aikana.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">15.00-16.00</span><br />Siirrytäänpä jo seuraavaan tuntiin. Tehdään ostokset, maksetaan, pakkaan autoon vauvat, esikoisen, rattaat ja ostokset, sitten kohti kotia. B nukahtaa autossa ja saan siirrettyä nukkuvana rattaisiin. Kotona tosin herätän heti, että ei olisi ihan eri rytmeissä. Ei kummallakaan vellejä vaipossa! Jee, ehkä nyt oikeasti alkaa helpottamaan. Esikoinen syö välipalan ja lähtee ulos. Vauvoille myös välipalaa.<br /><br /><span style="font-style:italic;">Tiedän, että tämä jäi nyt tosi jännään paikkaan, mutta koittakaa malttaa odottaa viimeisiä jaksoja...</span><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111588422147356351?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1115761191039829742005-05-11T00:23:00.000+03:002005-05-11T00:39:51.096+03:00Kun nyt koitan miettiä, että mitä tänään tein, niin kyllä suurin osa ajasta tuntui menneen vauvan pepun/maha/jalkojen pesuun, vaipan vaihtoon ja vaatteiden pesuun. Kakkaa vaan tuntuu riittävän ja tietenkään se ei vaipassa pysy vaan sotkee niin vaatteet, siskon vaatteet, äidin vaatteet, lattian jne., mikää ei ole kakalta turvassa. Tytöt on ihan pirteitä, ruoka maistuu hyvin ja vettä uppoaa (maito ei noille mukissa kelpaa), joten sikäli ei hätää, mutta äidillä on kohta hätä, jos ei ala tuo kakkatahti helpottamaan... No huomenna on uusi päivä, ehkä nyt on ripuloitu koko vuoden edestä!<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Eskarilaisen kevätjuhla</span><br /><br />Olimme illalla eskarin ja päiväkodin kevätjuhlissa, eskari kun kuuluu päiväkodin alaisuuteen, niin oli yhteiset juhlat. Aluksi esiintyi kaksi eri päiväkotiryhmää ja lopuksi eskarilaiset. Sitten eskarilaisille jaettiin "todistus" ja ruusut, lopuksi he lauloivat kauniin jäähyväislaulun opeille. Sitten alkoi juhliminen liikunnan merkeissä eli oli neljä rastia, mitkä suoritettiin vanhempien kanssa. Mies kävi heittämässä tytön kanssa pallo, olivat pussijuoksussa sekä juoksussa, missä oli isin ja tytön jalat kiinnitetty narulla yhteen, siis yksi per isi/tyttö. Lopuksi minä kävin heittämässä tytön kanssa saapasta.<br /><br />Sitten oli vuorossa makkaranpaistoa, talo tarjosi grillin ja mehun, me maistoimme ekaa kertaa kalkkunagrillimakkaraa ja makkaralta maistui. Ei mitään kauhean hyvää, mutta onko makkara yleensä? Mutta kyllä tuota uudestaankin voi ostaa, jos haluaa makkaraa grillata. Eskoinen halusi sitten käydä vielä esiintymislavalla eli kävi laulamassa mikrofoniin pätkän keväistä laulua. Oli söpö 8-)<br /><br />Nopeasti meni eskarivuosi, paljon on esikoinen kehittynyt vuoden aikana monessa asiassa. Oppinut paljon uusia asioita ja ennen kaikkea kypsynyt isoksi tytöksi, melkein koululaiseksi. Uskon, että tuo avoin ja iloinen tyttö sopeutuu kyllä uuteen kouluun tuolla maailmallakin, kun annetaan siihen aikaa. Äidille voi kyllä olla vaikeaa päästää tuo ensimmäinen ekoina aamuina koulubussiin, voisikohan sinne koulun pihalla leiriytyä päivän ajaksi vauvojen kanssa...<br /><br />Nyt nukkumaan, huomenna on todennäköisesti tiedossa paljon kakkaa 8-/<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111576119103982974?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1115630989660274302005-05-09T12:04:00.000+03:002005-05-09T12:32:22.396+03:00<a href="http://sampeson.blogspot.com">Mies</a> eilen jo kirjoittikin meidän (yrjö)äitienpäivästä. En saanut siis aamupalaa vuoteeseen, johtui kuulema siitä, että en nukkunut omassa sängyssä vaan alakerrassa lattialla valvoen esikoisen oloa. Mies vastaavasti nukkui sängyssä valvoen vauvojen oksenteluja. Onneksi nuo vauvat ei aamuisin kovin myöhään nuku, joten pääsin takaisin yläkertaan sänkyyn nukkumaan.<br /><br />Oksentelut loppui onneksi kaikilla "tytöillä" aika pian, minä taisin viimeiset <span style="font-style:italic;">arabiat</span> tai <span style="font-style:italic;">gustavsbergit</span> käydä lukemassa aamusella. Sitten vaan toivuttiin ja maisteltiin varovasti ruokaa. Mulla nousi sitten vielä illalla kuume ja hytisin sohvalla kahden peiton alla ihan jäässä. Särkylääke kyllä tehosi sitten aika hyvin, tuli tunnin sisään hirmu kuuma ja kykenin siirtymään omaan sänkyyn.<br /><br />Aamu alkoi ihanalla päänsäryllä ja otinkin heti aamupalaksi särkylääkkeen, vähän kahvia päälle ja jo helpotti. Lämpöä näkyy silti vielä vähän olevan ja iltaa kohden varmaan nousee. Täytyy toivoa, että mies tulee ajoissa kotiin, on rankkaa hoitaa vauvoja, jos pää on ihan sekaisin. Esikoinenkin pitää hakea eskarista ja happihyppely nyt ei varmaan oloa paranna.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Tyttöjen loma</span><br /><br />Mietittiin tuossa pari viikkoa sitten esikoisen kanssa, että jos lähdettäisiin kahdestaan käymään Tukholmassa <a href="http://www.junibacken.se/indexFin.htm">Junibackenilla</a> ja puhuin siitä sitten siskollenikin. Sisko sitten innostui ja kyseli, että saisiko hänkin lähteä mukaan, kun ei ole aikaisemmin Tukholmassa käynyt, no, sehän kyllä sopii meille. Päätettiin sitten kysyä vielä äitiäkin mukaan ja nyt sitten ollaan kuun lopussa lähdössä tytöt kolmessa polvessa risteilemään 8-) Kovasti tuo isosisko ja äiti vannottivat, että heistä täytyy sitten pitää huolta etteivät eksy. Pitää varmaan käydä hakemassa lasten leikkipaikasta sellaiset tarrat selkään, missä on mun yhteystiedot, että jos vaikka kuitenkin eksyvät... Ihan hauska reissu tulee varmasti!<br /><br />*******<br /><br />Oi, sain juuri äsken aivan ihanan puhelinsoiton! Esikoisen kummit ovat tänään saaneet tytön! Heitä odottaa pieni tyttö Kolmbiassa. Aivan mielettömän ihana uutinen, olen täällä kuumeen ja ihanan uutisen myötä pää pyörryksissä ja silmät kostuneina. Onnea teille, teistä tuli nyt äiti ja isä!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111563098966027430?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1115415887628866072005-05-07T00:37:00.000+03:002005-05-07T00:47:14.580+03:00<a href="http://sampeson.blogspot.com">Mies</a> hohhaili taas edellisen bolaguksen jälkeen, kun aina kuulema aloitan hirveellä natinalla blogit. Sanoi, että aloita seuraavaksi hehkuttelemalla, kuinka ihanaa on taas kirjoittaa...<br /><br />No onhan tää kivaa. On sitten hyvä tai huono päivä, niin jos vaan jaksaa blogata, niin kyllähän siinä ajatukset selviää. Vaikka sitä kirjoittelee ensisijaisesti omaksi iloksi, niin onhan se tietysti kivaa, kun tietää jonkun blogia lukevankin. Laskurin mukaan tätä ainakin joku käy joskus vilkaisemassa, kiva!<br /><br />Nyt ei kyllä ajatus oikein kulje. Eilen käytiin Pyhämaalla sukuloimassa ja kun ei yötä ollut, niin oli aika rankka reissu, yhteen suuntaan kun ajaa n. 3 h 20 min. Vauvat oli kumpikin flunssaisia, kränäsiä ekojen hampaiden takia ja vähän kuumeisia. Mulla iski kotimatkalla kökkö olo ja nyt sitten onkin kevyesti lämpöä. Mittarin mukaan ihan minimaalisesti, mutta pää on toista mieltä. Lätkää piti tietysti katsoa, vaikka ihan hyvin olisi voinut mennä nukkumaan jo samaan aikaan vauvojen kanssa eli neljä tuntia sitten...<br /><br />Huomenna on esikoisen kaverin synttärit ja sillä aikaa käydään miehen ja vauvojen kanssa hiplaamassa vähän läppäreitä. Jos vaikka löytyisi mulle joku kiva... <br /><br />Nyt nukkumaan, jos vaikka saisi aamulla nukkua vähän normaalia pitempään.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111541588762886607?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1115154712469783652005-05-03T15:58:00.000+03:002005-05-04T00:11:52.470+03:00Huomaa, että on päivät taas menneet aika vilinällä eteenpäin. Sen huomaa monestakin asiasta, pyykkipinot kasvaa, pinna lyhenee, blogia ei jaksa kirjoittaa, siinä ne tärkeimmät. Mietin tuossa ääneen ettei jaksa nytkään kirjoittaa, mutta mies sanoi, että joku saattaisi käydä säännöllisesti katsomassa, onko uutta tekstiä. Joten kirjoitetaan nyt sitten jotain.<br /><br />Siis eihän kirjoittaminen sinänsä mulle vaikeaa ole, sama kun puhuisi ja puhettahan mulla riittää ihan hengästymiseen asti. Kuulijakin varmaan välillä hengästyy...<br /><br />Sain lauantaina etukäteisäitienpäivälahjan. Joo, tiedän mä ettei mies ole mun äiti, mutta kai sitä äitien- ja isänpäivänä voi sitä lastensa toista vanhempaa myös muistaa? Mun mielestä voi ja ehkä jopa pitää. Niin, kinusin sen sitten etukäteen kun selvisi, että mies on ostanut lahjan, jota kovasti toivoin. Eli sain <a href="http://www.rajaton.net">Rajattoman</a> uuden levyn <span style="font-style:italic;">Kevät</span>. Se on aikas ihana! Mies jo uhkasi haulikon hankkia, kun kerroin, että jos Chydeniuksen Jussi tulisi parvekkeen alle serenadia laulamaan, niin voisin harkita mukaan lähtemistä 8-)<br /><br />Innostuin sitten niin paljon (muustakin kuin Jussista...), että varasin yhden lipun keikallekin Savoyhin toukokuussa. Päätin viettää kotiäidin vapaapäivän ja shoppailla, käydä syömässä ja nauttia ihan itsekseni olosta koko päivän ja illalla nauttimaan ihanasta musiikista. Voi olla, että tulee kyllä pitkä päivä, kun en varsinaisesti mikään himoshoppailija ole, täytyy katsoa, jos edes lounasseuraa saisi.<br /><br />Muuttoa mietitään vähän joka välissä. Kun <a href="http://www.kolumbus.fi/spesonen/myydaan_ja_annetaan.html">myynti-sivu</a> kertoo, aika kivasti on jo tavaraa mennytkin. Jos kaipaat ihan mitä vaan listan ulkopuoleltakin, niin kysy ihmeessä, kaapit on pullollaan jos jonkinlaista tavaraa.<br /><br />Mut joo, jos vaikka nukkumaan menisi tänäänkin, vaikka voisihan tässä pölistä vaikka aamuun asti. Oudoksi on munkin rytmi mennyt, kun jo puolen yön aikaan menen nukkumaan, mutta toisaalta aamut alkaa jo 7-8 aikaan, mikä on mulle kamalan aikaisin. Toinen kirppu ei meinannut nyt illalla oikein nukahtaa, hammas-ilkimys yrittää tulla kovasti ikenen läpi, joten voi olla, että ainakin hänelle aamulla uni maittaa vähän pitempää. Vaikka mistä noista koskaan tietää, niitten unet ei mene aina loogisesti, ainakaan äidin logiikan mukaan.<br /><br />Jos kiinnostaa treffit lauantaina 21. toukokuuta Helsingissä, niin laita meiliä 8-)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111515471246978365?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1114768437817230342005-04-29T12:36:00.000+03:002005-04-29T12:53:57.820+03:00Jospa sitä taas muutaman rivin kirjoittaisi, kun huhu kertoi, että tätä käy joku joskus lukemassakin. Kiva juttu, vaikka enemmän tämä sellainen omien ajatusten pallomeri on vai olisko pomppulinna?<br /><br />Kotiäidin päivät on pitkiä edelleen, kovasti olen lomaa suunnitellut, mutta sitä ei meinaa raaskia perheen rahoja tuhlata omaan nautintoon. Olen kuitenkin ihan vakavissani miettinyt jotain 1-2 yön lomaa jossain Tampereella tms. kohtalaisen lähellä olevassa kaupungissa. Kaksi yötä olisi siitä kiva, että saisi oikeasti nukkua pitkään, hotellihuone kun pitää luovuttaa klo 12 aikaan, niin mulle voisi melkein tulla kiire. Voisi ihan itsekseen käydä vähän kävelyllä, ostoksilla, jopa elokuvissa. Käydä syömässä, katsella hotellissa telkkaa ja olla ihan itsekseen.<br /><br />Kyllähän mies antaa mun yleensä viikonloppuisin nukkua aamulla pitkään. Mutta kun se uni ei ole se suurin juttu, miksi lomaa kaipaan. Ei mulla oikeastaan univelkaa ole, väsymys ei ole fyysistä, enemmän henkistä. Tällä hetkellä tuntuu rankalta, kun koko koti kaatuu mun päälle, pyykkivuori kasvaa ja villakoirista ei puhutakaan. Kaipaisin lomaa arjesta, iltasadun lukemisesta, vaipan vaihdosta, vauvan syöttämisestä, pyykin pesusta ym....<br /><br />Ahistaa, kun pitää aina valittaa... Onhan sitä elämässä iloisiakin asioita. Vauvojen ja esikoisen kanssa on useimmiten tosi kivaa. Vauvathan touhuaa nykyään tosi pitkään lattialla tyytyväisinä, siis aamulla ja päivällä, illat menee usein vähän kitisten. Toinee treenaa kovasti nousemista ja toinen tyytyy konttaamaan ja tutkimaan löytyisikö vielä joku kivi, minkä laittaa suuhun. Välillä nauraa rätkättävät toisilleen tai itselleen, murisevat ja ärisevät. Suloisia otuksia.<br /><br />Esikoinen taas säännöllisesti jaksaa hämmästyttää kypsyydellään. Sitä ei oikein aina tajua, että tuo tyttö on jo iso, melkein koululainen. Onhan se vielä pieni ja joissain asioissa niin kovin lapsellinen, mutta toisaalta taas niitä ison tytön juttuja on jo paljon. Välillä huudetaan ja ovet paukkuu, mutta sehän kuuluu asiaan.<br /><br />Sitten Kiina. Kuten <a href="http://www.kolumbus.fi/spesonen/myydaan_ja_annetaan.html">myydään ja annetaan</a> -sivulta huomaa, aika kivasti on tavara käynyt kaupan. Lisää sinne listataan sitä mukaa, kun muistetaan, että "ai niin, meillä on toikin". Kaikkea pikkusälää on tietysti kamalasti, täytyy niitäkin alkaa vähitellen katsomaan. Lähinnä tämä on nyt tällaista käytännönjärjestelyjen hoitamista. Kyllä sitä edelleen aika usein jää miettimään, että me tosiaan ollaan muuttamassa Kiinaan...<br /><br />Hauskaa vappua vaan! Meillä juhlitaan nelistään, kun esikoinen lähtee poikakaverin ja tämän äidin kanssa mökille 8-) Meistä neljästä ekat sammuu varmaan jo klo 21 aikoihin ja tää äiti vetää pään täyteen kaupan simaa, huh!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111476843781723034?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1114360428635579962005-04-24T18:18:00.001+03:002005-04-24T19:34:07.873+03:00Tässä eka lista myytävästä ja annettavasta tavarasta. Otan yhteyttä, jos joku kiinnostaa! Myöhemmin varmaan listataan pikkutavaroitakin, astioita, lamppuja ym. <br /><br /><a href="http://www.kolumbus.fi/spesonen/myydaan_ja_annetaan.html">Myydään ja annetaan</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111436042863557996?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1114355866256587522005-04-24T18:15:00.000+03:002005-04-24T18:17:46.256+03:00Jos kiinnostaa Kiinan reissun kuvat, niin nyt niitä olisi jonkin verran netissä nähtävillä: <a href="http://www.kolumbus.fi/spesonen/kuvat/kiina/index.html">klikkaa tästä!</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111435586625658752?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113986331867610542005-04-20T11:25:00.000+03:002005-04-20T11:38:51.870+03:00Mietitääs ensin, että kuinka iso tila on 7 kuutiota? Jos ajatellaan, että metri x metri x metri on kuutio ja huonekorkeus on 2,5m, niin 7 kuutiota on vähän alle 3 neliötä huonealaa. Ei siis mitenkään kovin paljon. <br /><br />Meidän ns. maallisen omaisuutemme pitäisi elokuun alussa mahtua seitsemään kuutioon. Sen verran saadaan ilman lisämaksuja vielä lentoteitse omaisuuttaa Kiinaan. Toki sitten matkatavarat päälle, saattaa olla, että meillä on maksimikilomäärä tavaraa mukana ja käsimatkatavarat vielä päälle 5 x 8 kg.<br /><br />Tavallaan tuntuu, että aika paljonhan tuohon mahtuu, kun emme ota muita huonekaluja kuin pienten syöttötuolit, kaikki muu on pienempää, kirjoja, leluja (suurin osaa myydään/annetaan pois), jotain astioita, vaatteita, musiikkia ja elokuvia, valokuvia, koriste-esineitä, millä on tunnearvoa jne. Mitään isompaa emme siis mukaan ota, mutta kyllähän sitä pienestäkin nopeasti kertyy.<br /><br />Nyt on oikeasti pakko laittaa kaikki turha pois. Vihdoin on heitettävä roskiin kirjeet, joista ekat on saatu 80-luvun alussa! Ehkä on pakko jättää muutama muistoksi. Mies saa luvan tulla toimeen ilman kaikkia vanhoja manuaaleja ja insinööri-opiskeluajan muistiinpanoja. <br /><br />Yksi vaihtoehto olisi vuokrata joku varasto kahdeksi vuodeksi. Ne on vaan törkeän kalliita. Joku muutama neliö saattaa maksaa 50-100e/kk ja tuohon pitäisi ottaa vielä kotivakuutus erikseen. Ei mitään järkeä! Huonekalut mua ei harmita, parhaimmat saavat varmaan hyvän kodin ja loputkin varmaan jonkunlaisen kodin. Suurin osa on kierrätyskamaa ja kunto ei välttämättä aina kovin hyvä. <br /><br />Sitä en tiedä, minkälaista täällä on heinäkuussa asua, kun koti tyhjenee alta. Pakkohan noita on hyvissä ajoin alkaa myymään/antamaan, ei voida jättää vikalle viikolle. <br /><br />Vinkiksi, jos tarvitset ihan mitä vaan, niin kannattaa kysyä, löytyykö meiltä! Myynnissä on huonekaluja, astioita, pesutorni, auto...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111398633186761054?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113981831748062502005-04-20T10:12:00.000+03:002005-04-20T10:23:51.750+03:00Ihan kuin elämä olisi nyt himpun rankempaa kun vaikka kuukausi sitten. Aiemmin olen ollut lapsista ja kodista vastuussa n. 12 h/vrk, sitten on mies tullut jakamaan vastuun. Tällä hetkellä mies on poissa kotoa pahimmillaan 07-19.30, sitten onneksi vaihtaa vauvoille yövaipat ja vie sänkyyn, minkä aikana mä luen esikoiselle iltasadun, yleensä älyttömän tylsän Aku Ankan. Niin, äiti on oppinut lukemaan sarjiksia...<br /><br />Niin, mihin jäimmekään? Mies heittää vauvat sänkyyn, minä luen akkarin loppuun ja yleensä siinä vaiheessa vauvat on alkaneet parkumaan ja menen rauhoittelemaan heitä. Mies ei tietenkään siihen hommaan kelpaa. Eilen olin sitten tunnin makkarissa, toinen vauvoista nukahti vain viereen ja toinen vihdoin sänkyynsä, kun olin aikani silitellyt.<br /><br />Sitten alakertaan vähän iltapalalle ja yllättäen olenkin jo ihan väsynyt. Istun vielä hetken koneella, kun en mä nyt sentään ennen puolta yötä voi nukkumaan mennä, mä olen sentään iltavirkku ihmminen! No, ennen 00.00 on pakko lähteä pesulle ja nukkumaan. Mies kömpii viereen vasta 02 aikoihin, teki sitten kotonakin vielä n. 4 tuntia töitä. <br /><br />Miehen kello soi ennen 06 aamulla ja tietenkin vauvat heräävät kellon soittoon. On siis uuden päivän alku ja äitiä väsyttää. Ei oikeastaan niinkään fyysisesti vaan ajatus siitä, että tiedossa on kenties taas eilisen kaltainen päivä. Vauvanhoitoa iltaan asti. Onneksi nuo sentään useimmiten nukkuvat hyvät päiväunet, tosin tänäänkin ainakin toiset varmaan on huonot, kun on keskustelu eskarissa iltapäivällä. Ja eskarilainen pitäisi viedä muskariinkin. <br /><br />*haukotus* <br /><br />Onneksi sentään vauvoilla on hauskaa, tuossa ne käkättävät lattialla toisilleen, ihania, vaikka väsyttääkin.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111398183174806250?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113849466995792662005-04-18T21:36:00.000+03:002005-04-18T21:37:46.996+03:00Että tällanen äiti 8-) <br /><br /><img src="http://images.quizilla.com/G/grandvizier/1091409691_laGothMama.jpg" border="0" alt="Goth Mama"><br>You're a witchy woman! Chances are that you see<br>Morticia Addams as a role model, and your<br>wardrobe sports a fair amount of black. The<br>other mothers at school pick up may look<br>askance, but your kids already know that the<br>judgement of others isn't what counts.<br /><br><br><a href="http://quizilla.com/users/grandvizier/quizzes/What%20kind%20of%20a%20freaky%20mother%20are%20you%3F/"> <font size="-1">What kind of a freaky mother are you?</font></a><BR> <font size="-3">brought to you by <a href="http://quizilla.com">Quizilla</a></font><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111384946699579266?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113382510915199912005-04-13T11:45:00.000+03:002005-04-13T11:55:18.246+03:00Sain äsken tylsän puhelun. Laitoimme maaliskuussa Helsingin monikkoperheyhdistyksen kautta hakemuksen lähihoitaja-harjoittelijan harjoittelupaikasta eli tarjosimme meille paikkaa harjoittelijalla perheharjoitteluun. Sainkin ennen reissua kirjeen, jossa kerrottiin, että meille tulee harjoittelija ja hänen piti aloittaa ensi viikolla. Harjoittelijan piti olla meillä 6 viikon ajan niin, että joka toinen viikko ti ja ke ja joka toinen viikko ti, ke ja to. <br /><br />Niin, arvaatte varmaan. Puhelimessa sitten kerrottiin, että harjoittelijoita olikin tullut vähemmän ja me sitten ollaan just se toinen perhe, joka ei harjoittelijaa saa... Olisihan se ollutkin liian hyvää ollakseen totta. Saada nyt tänne kotiin joku auttamaan vähän kotihommissaa ja vauvojen hoidossa, saada välillä pientä hengähdystaukoa ja aikuista seuraakin päiviksi. Eihän meillä mitään ihmeellistä tarvetta ollut, ihan tavallinen perhe ollaan, mutta olisi meiltä varmaan silti harjoittelijalle puuhaa riittänyt.<br /><br />Se kyllä ihmetyttää, että miten koulu tietää harjoittelijoiden määrän vasta edellisellä viikolla, kun harjoittelu pitäisi alkaa. Ymmärrän, että jotain viime hetken esteitä voi tulla, mutta käsitin, että sellaisesta ei nyt ollut kyse. Vaan todellakin eivät tienneet harjoittelijoiden määrää etukäteen. Sanoisin, että hieman huonoa palvelua, vaikka ilmaista sellaista onkin. Sanoi kyllä, että voimme ensi vuonna koittaa uudestaan, kerroin sitten, että jätämme kyllä väliin, hieman liian pitkä välimatka...<br /><br />*ituttaa...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111338251091519991?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113378745497173372005-04-13T10:21:00.000+03:002005-04-13T10:52:25.500+03:00Heräämme aamulla 05.30, koska aamupala alkaa kuudelta ja meidän pitäisi lähteä kentälle jo n. 7.30. Kaikki ovat väsyneitä, vauvat eivät herää oikein vaatteita pukiessakaan ja siirrämme heidät hellävaraisesti rattaisiin jatkamaan unia. Aamupala ei ollut niin hyvä kun edellisessä hotellissa, miinus siitäkin. Täällä ei ollut kukaan paistamassa munakkaita tilauksesta, vaan tiskillä odotti useampi lautanen kylmiä paistettuja munia. Muutenkin tarjoilu oli vähän tylsää, meidän makuun liian englantilainen aamupala eli oli erilaista makkaraa paistettuna, papuja ja mm. keitettyjä munia, jotka oli jotenkin uppopaistettu ja ne oli teekastikkeessa (?). Perin outoa.<br /><br />Saamme syötyä ja painumme tekemään vauvoille puuroa ja laittamaan vähäiset puretut tavarat takaisin laukkuihin. Soitetaan pojille, että hakevat laukut ja painumme seuraavalla hissillä alakertaan. Mies maksaa ja menemme ulos odottamaan bussia. Pakkaudumme sisään, vauvat ovat kantoliinoissa, joten matka menee aika sujuvasti.<br /><br />Kentällä ensin kamoista eroon, rattaat jäävät ikävästi virkailijan taakse lattialle ja mietimmekin, että mahtavatko muistaa laittaa niitä koneeseen mukaan ollenkaan. Turvatarkastusta, lappujen täyttämistä, passintarkastusta ja vihdoin pääsemme odottamaan oikean portin läheisyyteen. Ostamme esikoisen kanssa pari panda-pehmolelua sekä tuliaiseksi pari korua kännykkään kiinnitettäväksi. Sitten vaan odottelemme ja leikimme tietysti pandoilla.<br /><br />Tulee kuulutukset ja painumme jonon eteen, josta henkilökunta kutsuukin meidät ensimmäisenä bussiin, jolla menemme koneen luokse. Jotain hyötyä vauvoistakin, päästään aina ensimmäisenä 8-) Pääsemme koneeseen ja alamme valmistautumaan 9 tunnin ja 30 minuutin lentomatkaan. Lähdemme matkaan ja nousun jälkeen saamme taas vauvoille "korit". Koneessa on sen verran tilaa, että saamme 4 hengen penkkirivin itsellemme kokonaan ja vauvat ovat meidän edessä seinässä kiinni. Matkaa menee rauhallisesti, vauvat nukkuvat suurimman osan ajasta ja vessaan menevät kanssamatkustajat ihmettelevät pieniä matkaajia. Suomen päässä on ruuhkaa ja matka-aika venyy n. 10 tuntiin, mutta vihdoin olemme takaisin maan kamaralla! Rattaatkin ovat päässeet perille! Saamme kentältä ison taksin ja kylläpä tuntuukin kotimatka taksissa rauhalliselta, on turvavyöt ja kaikki 8-) <br /><br />Vihdoin kotona. Hirveä kaaos ja sekamelska, melkein alkaa heti kaipaamaan sitä, että joku käy siivoamassa, kuten hotellissa kävi päivittäin. Tuntuu hyvältä olla kotona, mutta aivan kuin pieni osa minusta olisi kotiutunut jo Hangzhouhun ja jollain tavalla kaipaan sinne jo nyt. Edessä on alle 4 kuukautta muuttoon ja etenkin kesä- ja heinäkuu tulee olemaan varmaan aika rankkaa aikaa, kun koitetaan päästä tavarasta eroon ja asua täällä tyhjenevässä kodissa. Kohta sitä taas lennetään koko omaisuuden kanssa uuteen kotiin, maailman toiselle puolelle, hurja seikkailu on edessä!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111337874549717337?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113376423845826192005-04-13T09:37:00.000+03:002005-04-13T10:13:43.846+03:00Heräsimme aamulla 8 aikaan, että ehtisimme ajoissa aamiaiselle ja vähän vielä pakata tavaroita ennen kyytiä Shanghaihin. Vauvat ja esikoinen oli väsyneitä, kun oli yöunille meno vähän venähtänyt. Kävimme haukkaamassa perinteiset munakkaat, esikoinen vohvelin ja vauvat napostelivat maissinaksuja alkupalaksi. <br /><br />Palaamme huoneeseen ja tehdään vauvoille puuro lauantaina ostetusta puurojauheesta. Toinen vauvoista väsähtää totaalisesti ja meneekin vielä hetkeksi matkasänkyyn nukkumaan pakkaamisen ajaksi. Koitetaan tunkea kamat laukkuihin ja katsotaan ettei mitään unohdu. Soitamme alakertaan, että joku tulee hakemaan laukut ja lähdemme maksamaan.<br /><br />Alhaalla odotellaan ja tavataan myös muutama suomalaispariskunta, jotka ovat myös muuttamassa, olivat juuri tulleet ja menemme Shanghaihin autoilla, joilla he olivat tulleet. Painumme ulos ja autot odottavatkin meitä kuskien kera. Alamme pakkaamaan autoja ja matka voi alkaa.<br /><br />Vauvat nukkuvat taas suurimman osan matkasta. Jossain vaiheessa heräävät, kun kuskit päättävät pitää tupakkatauon. Matka menee samaan malliin kun tullessakin. Välillä ajellaan kahden kaistan keskellä, poukkoillaan miten sattuu ohitellessa, tööttäillään joka välissä, ajetaan pientareella jne., selkeesti alkaa tottumaan tuohon liikenteeseen. Jossain vaiheessa esikoiselle iskee pissahätä ja saamme sen viestitettyä kuskillekin pienen yrityksen jälkeen. Auto on ihan täyteen pakattu, joten kuski ottaa esikoisen ja lähtee viemään vessaan. Kun tulevat takaisin, esikoinen sanoo, että olipa kylmä se rengas, missä istui. Selvisi sitten, että oli ollut perinteinen kiinalainen vessa eli reikä lattiassa, oli sitten siihen istahtanut... Esikoinen kun yleensä melkein oksentaa, jos jossain siistissäkin vessassa on vähän paperia lattialla, tulipa nyt sitten kokemusta vähän erilaisesta vessasta.<br /><br />Saavumme hotellille parin tunnin ajomatkan jälkeen. Kun olimme hyvään tottuneet Holiday Inn -hotellissa, niin ei alkanut tuolla Ramadassa oikein hyvin. Eli itse purimme laukut ja rattaat autosta ovien eteen ja hetken siinä ihmeteltyämme aloimme sitten raahaamaan niitä sisällekin päin. Sitten tulee joku ovipoika ja alkaa keräämään niitä. Edellisessä hotellissa kun olimme tottuneet niin hyvään, kun heti oli aina monta poikaa auttamassa ja hyvä kun rattaita edes piti itse työntää. No, pääsimme sisälle.<br /><br />Mies meni tiskille hankkimaan huoneita. Lähdemme yläkertaan ja päädymme aika pieneen huoneeseen, missä yksi ihan normaali parisänky. Huoneessa on ovi toiseen huoneeseen, mutta se on lukossa. Laukkupoika on jo tuomassa laukkuja, mutta sanomme ettemme mahdu tuohon huoneeseen, pakko mennä takaisin alas respaan. Respassa sanotaan, että kyseessä on yhdistettävät huoneet ja ovi aukaistaan, tulossa on myös 2 vauvasänkyä. Menemme ylös ja odotamme. Kun mitään ei tapahdu n. 15 minuuttiin, Sami soittaa uudestaan. Alkaa tulla vauvoille jo nälkä ja haluaisimme levittäytyä. Sitten ovi avataan ja yllätys yllätys, toiseen huoneeseen on majoittunut matkaseurueemma toinen perhe... No, ei kun taas soittamaan. Mies soittaa useamman kerran, mutta jotenkin asiaa ei tajuta alhaalla, hän pyytää, että joku tulisi katsomaan. Odotamme. Sitten aletaan tuomaan vauvansänkyjä, naapuriin 1 ja meille 2, mutta ei ne mahdu millään, kun huoneessa on jo matkalaukut ja rattaat. Ja taas soitetaan, mies koittaa pysyä rauhallisena, mutta vaikeaa on. Vihdoin tulee huoneeseen joku respasta ja ilmeisesti hotellin johtaja tms. Selitämme tilanteen ja heti alkaa tapahtua, toisen huoneen asukeille etsitään uusi huone ja henkilökunta pahoittelee, kun jouduimme odottamaan. Tilanne oli kuitenkin se, että meille oli varattu kaksi yhdistettävää huonetta, mies ei vaan ollut alhaalla tajunnut sitä tarkastaa. No, pääsemme koitutumaan ja laittamaan vauvoille ruokaa.<br /><br />Kello alkaa olla jo aika paljon ja olemme n. tunnin ajomatkan päässä Shanghaista, joten emme lähde enää kaupunkiin tutustumaan. Päätämme mennä hotellin ravintolaan syömään. Vaihtoehtoina on kiinalainen ravintola ja ravintola, mistä saa sekä aasialaista että länsimaista sapuskaa. Päätämme mennä jälkimmäiseen. Asiakkaita on tosi vähän ja henkilökuntaa paljon, joten palvelu pelaa hienosti. Ruoka on ihan maukasta ja päätämme ottaa vielä jälkiruoatkin reissun lopun kunniaksi. Takaisin huoneeseen, vauvoille iltapuuro, esikoinen katsoo leffaa, iltapesut ja unille.<br /><br />Toinen vauvoista ei sitten haluakaan nukkua omassa sängyssä, ei meidän välissä, ei sylissä. Kitisee ja itkee useamman tunnin, annetaan Panadolia, hyssytellään, sylitellään, pidetään tiukasti kainalossa, mutta mikään ei auta. Tarjotaan vettä ja *simsalabim*, vauva nukahtaa syliin saman tien... Häh, oliko sillä vaan jano?! No, pääsemme nukkumaan joskus yhden aikaan yöllä, yksi vauva välissä, toinen vauvansängyssä toisessa huoneessa ja esikoinen toisen huoneen parisängyssä. Lentokenttä on ihan vieressä, joten koneiden nousun ääniä kuuluu läpi yön.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111337642384582619?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113064141913693572005-04-10T00:28:00.000+03:002005-04-09T19:29:01.916+03:00Kävimme aamupalalla, jonka jälkeen vauvat saivat huoneessa aamupuuronsa, tarjosimme eilen Carresta ostettua Nestlen omena-riisipuuroa, joka erosi Suomessa myydystä siinä ettei seassa ole maitoa. Sitten lähdimme käymään China silk town:ssa, josta ostimme lähinnä Pashmina-huiveja ja kravaatteja, Säde halusi yhden silkkihuivin. Sitten kävelimme siihen kalliiseen lastentarvikeliikkeeseen, jossa kävimme jo aiemmin. Ylimmäisessä kerroksessa oli alennus-vaatteita ja muutaman vaatteen ostin, mm. yhdet pienet halkiohousut. Ostimme myös lisää puuroa sekä kynsisakset vauvoille, niin ja löysin Bumbyn kuorien tapaisia vaippakuoria, joita ostin kahdet. Hinta oli 36 RMB/kpl eli todella edullisia. Päivä oli tosi kuuma, joten tuolta hipsimme nopsasti takaisin hotellille, muutama dvd jäi vielä mukaan yhdestä liikkeestä. Vauvoille ruoka ja unille. <br /><br />Iltapäivällä alkoi satamaan vettä, mutta se loppui kun vauvat heräsivät. Tarjosimme ruokaa ja lähdimme taksilla rantaan. Rannassa olikin kaunis suihkulähdenäytös eli oli musiikkia, valoja ja suihkulähteitä. Ehdimme katsoa hetken, kun alkoi taas satamaan melko kaatamalla. Menimme hetkeksi jonkun katoksen alle sateen suojaan, mutta totesimme sitten, että turha jäädä odottamaan sen loppumista, eteen päin vaan. Kävimme syömässä Pizza Hutissa (eri kun sunnuntaina) ja sieltä lähdimme jatkamaan matkaa kohti jotain tavarataloa, mistä saisimme esikoiselle vielä jonkun lelun. Matkalla näin kivan laukkukaupan ja ostinkin yhden laukun alle 7 eurolla. Näin jälkeenpäin ajatellen olisin voinut ostaa useammankin laukun, ne oli kaikki tosi kivan näköisiä! Sinne siis syksyllä uudestaan! Vesisade vaan jatkuu ja päätämme mennä taas Carrefouriin, kun se on tuttu paikka ja hotelliin jo haluttaisiin. Ostetaan taas uusi Barbie, syömäpuikkoja, vettä, pillimehuja ja suklaata. Herätetään taas huomiota tyttölaumamme kanssa, ihmiset osoittelevat, hymyilevät, nauravat, tulevat räpläämään jalkoja, käsiä, laittamaan tuttia suuhun jne., jotkut kysyvät, että ovatko kaikki 3 minun tyttöjäni ja kun vastaan, niin hymyilevät hämmentyneenä.<br /><br />Kun mennään ulos, sataa vaan aina edelleen ja aika kovaa. Mutta ei auta muu, kun mennä kadun varteen taksia metsästämään. Saamme taksin kohtalaisen nopeasti, mutta ollaan vauvoja lukuunottamatta ihan märkiä. Taksin takaluukku ei mene kiinni, kun rattaat on siellä, joten hotellille päästyämme takaa löytyy todella märät rattaat. Äkkiä vaan huoneeseen vaihtamaan kuivia vaatteita ja vauvoille iltapuuroa. Lapset unille, pakkaamista ja koneella istumista. Puolen päivän aikoihin lähdetään autolla Shanghaihin ja siellä ollaan yksi yö ennen maanatain lentoa kotiin.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111306414191369357?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113063449183297482005-04-10T00:08:00.000+03:002005-04-09T19:17:29.186+03:00Meillä naisilla on aamulla terveystarkastukset. Firman yksi sihteeri lähtee avuksemme klinikalle. Ensin hän täyttää puolestamme muutaman lomakkeen, sitten maksaa 360 RMB suuruisen maksun. Ensin mennään antamaan verikoe, se annetaan tiskillä ja homma hoituu jotenkin paljon nopeammin ja yksinkertaisemmin kun Suomessa. Ei kylläkään mukavammin. Sitten käydään ultraamassa maksa, katsomassa näkö, mitataan paino ja pituus, otetaan röntgen keuhkoista ja lopuksi jonotetaan ekg:hen. Aika nopsasti meni, ainoastaan sydänfilmiin jouduttiin jonottamaan. Mitään sen kummempaa yksityisyyttä tuolla ei ollut eli ovet oli suht koko ajan auki ja sydänfilmiäkin otettaessa vaan pieni sermi erotti jonottajista. Kuitenkin siinä oltiin yläosa täysin paljaana vaatteista, mutta mitäpä sitä turhaan murehtimaan. Vuoden päästä uudestaan 8-) Sitten palasimme hotellille, vauvojen ekojen päikkäreiden jälkeen lähdimme History Streetille, jossa mies osti sikakallista teetä. Oli tosi kuuma ja kävimme vilvoittelemassa West laken rannalla puistossa, oli kaunista. Se mikä oli outoa, oli kaiuttimista kuuluva musiikki eli puistossa kuului koko ajan hempeän romanttinen taustamusiikki. Sitten kävelimme pankkiautomaattien kautta (eikä mistään saatu rahaa) Carreen, mistä ostimme viimeisillä rempoillamme juotavaa ja syötävää, vielä Mäkistä ateriat kotiin. Odottelimme ruuhkassa taksia pitkän aikaa, kunnes vihdoin saimme kyydin "kotiin".<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111306344918329748?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113062825490408892005-04-10T00:05:00.000+03:002005-04-09T19:07:54.313+03:00Mies on töissä 9-18. Kävimme aamupalalla ja sen jälkeen lähdimme erään toisen tänne muuttavan expat-vaimon kanssa kävellen lähellä olevaan China silk town:iin, josta ostin pari huivia, tinkien toki ensin kovasti, ehkä vähän heikosti tosin vielä. Sitten kävimme paikallisesti melko kalliissa lastenvaateliikkeessä, josta ostin vauvoille lelun sekä muutaman vaatteen. Ostotapahtuma oli sellainen, että ensin osastolla näytän myyjälle, mitä ostan. Sitten hän merkkaa hinnat paperiin, jonka antaa mulle. Menen parin metrin päähän kassalle maksamaan, missä saan paperin leimattuna ja menen takaisin hakemaan ostokseni. Kaikki vaatteet tietenkin yksittäispakataan omiin pieniin pusseihin. Illalla käytiin syömässä hotellin Kiinalaisessa, missä pörräsi koko ajan henkilökuntaa ympärillä. Ruoka ei kyllä ollut kovin hyvää...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111306282549040889?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113062469293203802005-04-10T00:00:00.000+03:002005-04-09T19:07:33.813+03:00Miehillä on aamulla terveystarkastus. Me nukutaan tyttöjen kanssa 10.30 asti, eikä käydä siis edes aamupalalla. Miehellä on töitä klo 17 asti, joten lähden tyttöjen kanssa kävelylle. Kierrämme muutaman korttelin ympäri. Aluksi liikkuminen tuolla tuplarattaiden ja esikoisen kanssa vähän mietityttää, lähinnä teiden ylitys, mutta ihan hyvin se sujuu, kun on varovainen. Kävimme yhdessä lastenvaateliikkeessä ja ostin sieltä vauvoille muutaman söpön mekon sekä esikoiselle hatun. Palasimme hotellille ja kävimme hotellin trendikkäässä kahvilassa cafe lattella ja kolmioleivällä, esikoinen tosin joi mehua. Kun mies palaa hotellille, lähdemme taksilla Banana leaf -nimiseen ravintolaan syömään firman porukoiden kanssa. Ravintola on thai-paikka, missä on hauska sisustus ja erikoisuutena laulavat ja tanssivat tarjoiljat + kokit, meillekin kävi porukka laulamassa yhden veisun 8-) Eka ateria puikoilla ja ihan hyvin sujui, ruoan jälkeen taksilla hotellille.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111306246929320380?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113061918563556492005-04-09T23:51:00.000+03:002005-04-09T18:51:58.563+03:00Käytiin aamupalalla ja puolen päivän jälkeen tapasimme Suomalaisen expat-äidin Carrefourin mäkkärissä. Tämän jälkeen käytiin Carressa ostamassa vettä, uusi Barbie sekä namia ja palasimme hotellille. Illalla käytiin syömässä hotellin ravintolassa. Taisi pari ekaa päivää olla niin rankkoja ettei jaksettu tehdä oikein mitään. <br /><br />Hotellissa on hyvää palvelua, mihin ei ole vieläkään oikein tottunut. Eli kun tullaan taksista, niin heti joku on avaamassa ovea ja auttamassa rattaita ulos. Sisäänkäynnin jälkeen on pieni ramppi ja ovipojat juoksevat aina kovaa vauhtia auttamaan rampissa rattaiden kanssa 8-)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111306191856355649?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113061561458013572005-04-09T23:44:00.000+03:002005-04-09T18:46:01.460+03:00Mies käy aamulla töissä palaverissa. Kiinteistövälittäjä tuli hotellille kahden aikaan ja lähdimme käymään Rose Gardenissa, johon sitten syksyllä muutamme. Kävimme katsomassa kolmea taloa ja klubi-taloa. Talot olivat isoja ja hienoja. Makuuhuoneiksi lasketaan vain yläkerran makkarit, joten pienessäkin talossa oli ylhäällä 2-3 makkaria ja kaksi kylppäriä ja alhaalla pari makkaria, kylppäri, keittiö, ruokailutila sekä olohuone. Ylhäällä oli parveke ja alhaalla 1-2 pientä terassia, parissa talossa oli myös takka. Vielä emme tiedä, minkälainen meidän talo on, kun perheitä on tulossa huomattavasti enemmän kuin mitä taloja vapautuu. Toivottavasti kuitenkin talo löytyy elokuun alussa ettei tarvitse hotelliin muuttaa. Klubi-talolla oli ihana uima-allas, pieni kuntosali, pöytätennishuone, pieni kauppa sekä ravintola. Rose Gardenista lähdimme esikoisen koululle, missä rehtori esitteli paikkoja. Koulu vaikutti ihan mukavalta ja rehtori myös. Siellä esikoinen käveli rehtorin kanssa käsi kädessä ympäri campusta 8-) Sitten kävimme katsomassa paria sairaalaa. Illalla KFC:ssä hampurilaiset ja Dvd-kaupan kautta hotellille.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111306156145801357?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1113039885205937872005-04-09T17:45:00.000+03:002005-04-09T12:44:45.206+03:00En ole päässyt täältä lukemaan blogiani, enkä tajunnut kokeilla, että pääsenkö kirjoittamaan. Nyt kokeilin ja hyvinhän tämä sujuu. Tässä tulee nyt tipoittain kuulumisia, koitan saada tämän illan aikana kaikki nettiin. Kuvia tulee sitten varmaan vasta kotona.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Launtai-sunnuntai</span><br /><br />Aamu menee pakatessa viimeisiä tavaroita, käsimatkatavaran määrä meinaa olla vähän ongelma, kun meillä on yhteensä 5 kassia, kaikki 8kg:n painoisia. Kun on vauvojen reilun viikon ruoat, vaihtovaatteet sekä esikoisen viihdytyskamat, paluumatkalla on onneksi laukut vähän kevyemmät, kun ei ole ruokia ja vaippoja laukkuja täyttämässä.<br /><br />Lennot menee vauvojen ja Säteen kanssa tosi hyvin. Esikoinen viihdyttää itse itseään, hänellä on luettavaa ja piirustusvälineet mukana. Kun alkaa väsyttämään, alkaa nukkumaan. Vauvat nukkuvat suurimman osan ajasta "koreissaan", ihan hyvin toimivat meillä. Välillä vähän syödään ja sylitellään.<br /><br />Shanghaissa meillä on auto kuljettajineen odottamassa ja sillä reissaamme Hangzhouhun ja hotelliin. Hotellissa meillä on kaksi huonetta, jotka on yhdistetty väliovella. Lapset nukkuvat toisessa huoneessa ja me Samin kanssa toisessa. Illalla menemme Pizza Huttiin, kävelemme vähän järven rannalla, käymme Carrefourissa ostamassa vettä ja pientä naposteltavaa ja palaamme taksilla hotelliin. Vauvoille iltapalat ja yöunille.<br /><br />Ensivaikutelmat: matka Shanghaista oli aika ankea ja liikenne tuntui aluksi aika hurjalta. Hangzhou vaikuttaa ihan mukavalta kaupungilta, liikenne tietysti aika hurja, mutta aika nopeasti siihen tuntuu tottuvan. Ihmiset ihmettelevät meidän vauvoja, antavat kaduilla tietä, kun haluavat kurkata rattaisiin. Välillä tulee ihan tungosta, kun ihmiset suorastaan kerääntyvät katsomaan vauvoja. Jotkut ovat hieman ihmeissään tyttölapsi-laumastamme, mutta oikein positiivisesti ovat kuitenkin suhtautuneet.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111303988520593787?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1112358326199615992005-04-01T14:49:00.000+03:002005-04-01T15:25:26.200+03:00Vuorokauden kuluttua pitäisi olla kentällä. Arvatkaapa, olenko vielä pakannut mitään? No ehkä en... Käytiin aamulla pienten kanssa tekemässä viimeisiä ostoksia, mutta täytynee vielä illalla mennä yksikseen uudestaan. <br /><br />Onneksi lento lähtee vasta viiden jälkeen, ehtii vielä aamullakin tekemään viime hetken pakkaamista vauvojen nukkuessa päikkäreitä. Pitäisi koittaa huomenna herätä ajoissa, että sitten menisivät myös ajoissa päikkäreille ja nukuttaisi taas koneessa. Jotenkin en osaa tuota lentoa vauvojen kanssa oikein pelätä, luotan siihen, että kaikki menee hyvin!<br /><br />Mies ottaa läppärin mukaan, joten ehkä jo sunnuntaina on luettavissa ekat kuulumiset Hangzhousta.<br /><br />Nyt koitan tehdä jotain fiksua.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111235832619961599?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1112175207325592302005-03-30T12:13:00.000+03:002005-03-30T12:33:27.330+03:00Meillä on selkeesti siirrytty vauvaelämässä uuteen vaiheeseen, kun tytöt päättivät etteivät enää halua äidinmaitoa, ainakaan rinnasta. Toinen vauvoista on jo pitemmän aikaa lähinnä tyytynyt terottamaan ikeniään äidin tissiin, toinen sentään aika tehokkaasti imenyt. Nyt kun olen imettänyt jonkin aikaa vaan aamuisin, niin ei enää parina aamuna ole kelvannut oikein kummallekaan. Tänään en sitten aamulla edes tarjonnut, kun oli molemmat niin kiukkuisia, että olisi tullut vaan lisää huutoa.<br /><br />Esikoisen imetys kesti vajaan 2 kuukautta ja nyt imetin melkein 9 kuukautta, vaikkakin suurimman osan ajasta osittain eli saivat myös korviketta. Eli tosi hyvin tämä imetys sujui. En tiedä, olenko vielä lopullisesti päättänyt etten enää imetä, vielähän rintaa voisi hyvin tarjota, en tiedä, pitäisikö edes tehdä mitään erityistä päätöstä. Voihan sitä vielä tarjota, jos siltä tuntuu. <br /><br />Samalla kun imetys on jäänyt taka-alalle, on tytöt alkaneet enemmän liikkumaan. Toinen tytöistä ryömi aamulla vaivattomasti esikoisen huoneeseen, kun vaihdoin toisella vaippoja, onneksi ei ollut mitään pikkukrääsää lattialla. Toinenkin aamupuuron jälkeen teki jotain ryömimisen näköistä tässä alakerran lattialla, kun piti saada lelu tuolin alta ja ihan ei käsi ylettänyt. <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Syötiin kanaa</span><br /><br />Syötiin muuten koko perhe sunnuntaina kanaa. Tehtiin kasviskanawokkia ja syötiin basmati-riisin kanssa. Oli ihan hyvää, kanaa oli kyllä aika vähän, mutta maistui se seassa. Esikoinen meinasi ensin, että hän ei nyt tällä kertaa syö, mutta kun sanoin, että sitä on nyt ruokana, niin söi kuitenkin ja ihan hyvin maistui. Hän ei ole koskaan aikaisemmin kanaa syönytkään. <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Kanaa, apinaa vai koiraa?</span><br /><br />Mun äiti kauhisteli perjantaina, että sitten me syödään siellä Kiinassa koiraa, eikö se tunnu kamalalta?! No, ensinnäkin selvitin, että ei kukaan meitä varmaan pakota koiraa syömään, siis ehkä vahingossa voidaan syödä, jos jotain epämääräistä liharuokaa ravintolassa tilataan, mutta ei se koira varmaan meidän joka päiväiseen syömiseen tule, siitä olen aika vakuuttunut. Siskoni sitten sanoi, että mitä väliä sillä on, syökä koiraa vai sikaa, sama asia. Hän on myös kasvissyöjä ja myös koiran omistaja. Ja tottahan se on, siis jos itse koen lihan syönnin kamalana juuri siksi, että en halua syödä ketään elävää, niin ei sillä ole väliä onko kyseessä koira vai sika. Mun mielestä molemmilla on samalla tavalla oikeus elää, kuten meillä ihmisilläkin. Koen ikävänä sen, että jotain broilereita kasvatetaan vain siksi, että mä voin syödä niitä. <br /><br />No, koitan nyt pyyhkiä mielestäni broilerin kuvan laittaessani sitä suuhuni ja koittaa edelleen suosia kasviksia ja syödä lihaa vain sen verran, että vasta muistaa, kuinka se sulatetaan.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Kaksoset = tuplatyö?</span><br /><br />Viime yönä ja aamulla oli mielessä hetken ajatus siitä, että jos olisi vain yksi vauva... Molemmat tytöt on flunssassa ja yöllä toinen alkoi yskimään ja yski varmaan puoli tuntia yhteen menoon, kunnes annettiin yskänlääkettä, joka ei tuntunut auttavan yhtään. Lopulta otettiin väliin nukkumaan ja siinä nukkuikin hyvin aamuun asti. Toinen sitten muuten vaan sai ihmeellisiä parkukohtauksia läpi yön. Mies nousi urhoollisesti useamman kerran yön aikana ja kävi jopa alhaalla katsomassa videolta eilisen 24-sarjan jakson ja heräsi siis aamulla 06 aikaan lähteäkseen töihin... Huutovauva heräsi sitten taas 07, kun oli muutaman tunnin nukkunut ja jatkoi parkumistaan niin sylissä, kainalossa kun omassa sängyssä. Kovasti yritän miettiä, että miksi itkee? Kipuitkulta kuulostaa, kun ihan yht'äkkiä alkaa parkumaan, eikä sylissäkään rauhoitu. Johtuuko sitten vaan flunssasta vai voisiko syynä olla venhä, jota on syönyt lauantaista asti, huutelut alkoi sunnuntaina, viime yö oli vaan pahin. En tänään aamulla antanut vehnää sisältävää puuroa, katsotaan, onko vaikutusta. Nyt nukkuvat onneksi kumpikin tyytyväisinä ulkona vaunuissa, ei kuulu hälyttimestä yskimistä.<br /><br />Ja 3 yötä Kiinaan...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111217520732559230?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1112090874437879372005-03-29T12:51:00.000+03:002005-03-29T13:07:54.440+03:00On sellainen olo, että kohta tulee kiire. Siis 4 yötä on aika vähän, ainakin jos ei ole vielä miettinyt tarkasti, että mitä ottaa mukaan ja mihin pakkaa. Jotain kaunistautumistakin pitäisi kai tehdä ennen reissua ettei ihan miestä siellä häpäise. Täytyy toivoa, että paikalliset kauhistelee vaan meidän 3 tyttölasta eikä mun runsaita muotoja 8-)<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Räkä-ämmät</span><br /><br />Pienimmät vauvat on tällä hetkellä aika kovassa flunssassa, etenkin se isompi, mutta nuorempi. Yskä on tosi kova ja nenästä tulee paksua räkää. Toisen tauti on vähän miedompi. Huomenna pitää varmaan käydä siellä lääkärissä, jos kuitenkin olisi jotain lääkitystä vaativaa, ehtisi vielä purra ennen lauantaita. <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Lentäminen vauvojen kanssa</span><br /><br />Olen saanut kivasti vinkkejä lentämiseen vauvojen kanssa. Meillähän on ne basketit eli onneksi paikka, mihin vauvat laskea, täytyy toivoa, että niihin myös nukahtaisivat. Käsimatkatavaroihin pakataan ainakin reilusti vaippoja, ruokaa, leluja, vaihtovaatteita, muovipusseja, mihin laittaa mm. likaantuneet vaipat, jonkinlaisia puhdistuspyyhkeitä, mitähän vielä? Esikoiselle oma puuhakassi, mihin jotain pientä evästä, satu-cd-levyjä ja paljon kaikenlaista puuhaa. Joku suositteli jättämään tilaa myös lahjuksille, mitä lapset saa koneesta.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Liikkuminen Kiinassa</span><br /><br />Mahdoinko tästä kirjoittaa jo aiemmin? No, jos, niin kertaus on opintojen äiti tai jotain. Sitä ollaan mietitty, että miten siellä paikan päällä turvallisesti liikutaan. Eli siis takseillahan me mennään, mutta kun paikallisissa takseissa ei ole turvavöitä, niin aika hataralla pohjalla on turvallisuus. Vauvat ei enää käytä turvakaukaloita, joten niitäkään ei voi mukaan ottaa. Toki voitaisiin jotkut jostain mukaan haalia, mutta miten ne pakkaisi mukaan? Ja sitten paikan päällä ei niitä kuitenkaan voisi koko ajan mukana raahata. Meillä on autokuljetus Shanghaista Hangzhouhun ja takaisin ja tuossa autossa pitäisi olla vyötkin, siinä kaukaloita voisi käyttää. Mies mietti turvakorokkeiden mukaan ottamista, mutta eipä taida 9kk ikäinen jaksaa istua 2 tuntia. En tiedä. Vinkkejä?<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111209087443787937?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1111958868811889382005-03-28T00:25:00.000+03:002005-03-28T00:27:48.813+03:00Lisäsin tuonne sivupalkkiin Hangzhoun säätiedot, klikkaamalla pääsee katsomaan tarkempia sääennusteita noin viikoksi eteenpäin. Ensi sunnuntaina näyttäisi olevan lämmintä, on luvattu + 17 astetta, että ehkä siellä tarkenee!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111195886881188938?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1111956545840298852005-03-27T23:32:00.000+03:002005-03-27T23:49:05.843+03:00Vielä piti kirjoittaa esikoisen koulusta. Hän siis aloittaa <a href="http://www.scischina.org/hangzhou/">Hangzhoun kansainvälisessä koulussa</a> elokuussa. Koulussa on ennen aloitusta tutustumispäivä, jonne voidaan porukalla mennä. Ensimmäisenä päivänä lapsen saa sinne viedä, mutta sitten kai toivotaan, että vanhemmat lähtisivät kotiin ja lapsi jäisi sinne totuttautumaan yksin. Vähän hurjalta kuulostaa, kun ei esikoinen kieltä osaa, mutta totta varmaan se, että näin lapsi pääsee nopeammin mukaan, kun joutuu heti alusta asti olemaan siellä itsekseen. <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Koulukuljetukset</span><br /><br />Kouluun kuulema haetaan lapset kotiovelta koulubussiin ja iltapäivällä tuodaan talon eteen takaisin. Eli sitä ei tarvitse pelätä, että lapsi hukkuisi johonkin matkojen aikana. Helpottaa kyllä tosi paljon, kun mun ei tarvitse vauvojen kanssa esikoista mihinkään viedä tai hakea.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Esikoisen englanninkielen opiskelu</span><br /><br />On se vaan jotenkin hurjaa ajatella, että tuo pieni tyttönen lähtee elokuussa kouluun ja aloittaa sen vielä kielellä, jota ei yhtään osaa. Varmaan siinä useampi kuukausi menee, että alkaa siellä enemmän asioita ymmärtämään. Esikoinen saa ilmeisesti englannintunteja tavallisen koulun lisäksi eli varmaan edistyy sitten aika nopeasti, kun alkuun pääsee. <br /><br />Pitäisi käydä lainaamassa kirjastosta Alkupolku-sarjan englanninkielen romppu. Sitä tuo tyttö voisi vähän pelailla tässä kevään aikana ja varmaan jäisi jotain päähänkin. Sitten voisi jotain englanninkielisiä lastenohjelmia ehkä katsoa, ensi viikolla Kiinassa niitä varmaan katsookin. <br /><br />Kahdessa vuodessa tuo kyllä oppii varmaan englantia aika hyvin. Sitten pitää kyllä takaisin Suomeen muutettaessa miettiä, että mihin kouluun täällä menee. Vähintään pitäisi olla sellainen luokka, joka on aloittanut englannin opiskelun jo ekalla tai tokalla luokalla. Kansainvälinen koulu olisi tietysti täydellinen vaihtoehto, sillä esikoinen ei tietenkään ole opiskellut niitä kaikkia juttuja, mitä tavallisen peruskoulun ekalla ja tokalla opiskellaan. Äidinkieltä varmaan sielläkin opiskellaan, pitää ostaa täältä lähtiessä ainakin ekan luokan kirja, ehkä jostain muustakin aineesta, esim. matematiikasta. Netissä toimii <a href="http://www.kvs.fi/fi/kotipk">Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu</a>, varmaan liitytään siihen mukaan ja opiskellaan ainakin tuota äidinkieltä ja matematiikkaa, nuohan ne tärkeimmät onkin ekalla ja tokalla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111195654584029885?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1111955249222262112005-03-27T23:04:00.000+03:002005-03-27T23:49:36.036+03:00<span style="font-weight:bold;">Hotellit</span><br /><br />Viikon päästä ollaan Kiinassa, eka päivä takana ja nukkumassa ekoja kunnon yöunia. Torstaina saatiin tietää, että meillä on perillä yhdistettynä kaksi hotellihuonetta eli ihan tilavasti asustellaan. Voidaan laittaa lapset toiseen huoneeseen nukkumaan ja itse nukkua toisessa, todennäköisesti valvotaan kuitenkin myöhempään. <a href="http://www.ichotelsgroup.com/h/d/hi/1/en/hd/hghch?irs=null">Hotelli</a> Hangzhoussa vaikuttaa aika kivalta, toivottavasti on kivat näköalat! Shanghaissa yövytään yksi yö, lentokentän lähellä oleva <a href="http://www.holidaycity.com/ramada-pudong-shanghai/">Ramada Plaza Pudong</a> on ainakin ulkoisesti aika erikoisen näköinen.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Matkakuulumiset</span><br /><br />Joku läppäri pitäisi olla matkassa mukana ja ehkä mies saa sieltä jo työkoneensa. Voidaan sitten ehkä jo reissun päältä laittaa kuvia ja kuulumisia tänne. Kahtena päivänä käydään katsomassa taloja, esikoisen tulevaa koulua, yhtenä päivänä on miehen terveystarkastus ja toisena mun, vähän mietityttää, että mitä se pitää sisällään. Sitten miehellä on yhtenä aamuna palaveri, siinä kai kaikki tähän mennessä tiedossa oleva sovittu ohjelma.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Räkäiset vauvat</span><br /><br />Perheen pienimmät alkoivat yskimään torstaina ja edelleen tauti jatkuu, onneksi tulivat molemmat suht heti kipeiksi. Täytyy nyt toivoa, että toipuisivat ennen lauantaita, kurjaa lähteä reissuun kipeiden lasten kanssa. Varmaan menen viim. keskiviikkona lääkärissä käymään tsekkauttamassa korvat, kurkun ja keuhkot, että saataisiin ajoissa lääkkeet, jos jotain panadolia vahvempaa lääkitystä tarvitsevat. <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Autoilu Kiinassa</span><br /><br />Sitä ollaan mietitty, että otetaanko vauvoille jonkinlaiset istuimet reissuun mukaan. Meillä pitäisi olla turvavyölliset istuimet matkalla Shanghaista Hangzhouhun, mutta nuo turvaistuimet on kyllä niin isot ettei niitä varmaan oikein pysty raahaamaan mukana. Paikan päällä liikutaan takseissa, missä ei kai vöitä pahemmin ole, silloin varmaan vauvat on vaan sylissä/kantoliinoissa ja toivotaan parasta. Noille kaupunkien välisille matkoille voisi ehkä korokkeet ottaa, mutta onko niistä paljon apua 9 kk ikäisten vauvojen kanssa, kun eivät kuitenkaan kahta tuntia jaksa istua. <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Vaivat ja vauvanruoat</span><br /><br />Kamalasti pitää ottaa mukaan vaippoja. Kotonahan me käytetään öitä lukuunottamatta kestovaippoja ja laskeskelin, että ei yksi vaippapaketti tytöille matkan ajaksi riitä. On ainakin tilaa tuliaisille, kun vaipat vie mennessä niin ison tilan matkalaukuista. Lisäksi pitää ottaa reiluksi viikoksi ruoat mukaan, kun paikan päältä ei helposti vauvanruokia saa tai ne on tosi outoja meidän valikoimiin verrattuna. Ei voi myöskään luottaa siihen, että saataisiin ravintoloista sopivaa ruokaa. Varmaan jotain keitettyjä munia ja jotain hedelmiä löytyy, mutta parempi ottaa ruoat täältä mukaan, onpahan sitten taas tilaa niille tuliaisille.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111195524922226211?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1111577550673407792005-03-23T13:02:00.000+02:002005-03-23T13:32:30.676+02:00Mies herätti aamulla mukavalla puhelinsoitolla, oli hyviä ja huonoja uutisia. Huonot uutiset oli se, että saadaan esikoisen kanssa 9 piikkiä ennen elokuuta. Hyvät uutiset jäi vähän epäselviksi, ehkä se, että saadaan hyvä suoja tai se, että kaikkia noita 9 ei anneta sentään samalla kertaa, vaan ne on tehosteita tai vahvistuksia. Luulisin, että esikoinen ei oikein tykkää ajatuksesta, täytyy koittaa keksiä hyvä palkkioita, kun jaksaa parin viikon välein olla reipas ja ottaa pari piikkiä vastaan. Ehkä se vähän lohduttaa, että äiti saa kaikki samat piikit ja samalla kertaa. Pienet tytöt saa vasta kesällä muutaman ylimääräisen piikin.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Elämä Hangzhoussa</span><br /><br />Sain tänään meiliä eräältä äidiltä Hangzhousta. Elämä siellä vaikutti ihan mukavalta. Englantia eivät siellä todellakaan puhu, paitsi ehkä nuoret, joten täytyy koittaa alkaa jotain Kiinan alkeita vähän opettelemaan ja jatkaa sitten siellä opettajan kanssa. Kaupassa varmaan pärjää ilman kieltäkin, mutta on se tietysti ihan kiva, jos vähän jotain joskus ymmärtää.<br /><br />Heillä on kotiapulainen 4 tuntia päivässä eli varmaan jotain tuollaista mekin otetaan. Mietittiin sitä, että miltä tuntuisi, jos joku asuisi meillä, jos siis olisi sellainen kotiapulainen, joka olisi aina meillä. Tuo 4 tuntia tai vaikka vähän enemmänkin olisi varmasti ihan riittävästi meille, sitten voi miettiä jossain vaiheessa, että kaivataanko lastenhoitoapua pienten kanssa. Olen aika kiinni noissa siellä, ei varmaan tule paljon lähdettyä ruokaostoksille kahden taaperon kanssa. No, sitä voi miettiä sitten paikan päällä. Ehkä aluksi ainakin kotiapulainen voisi hoitaa kaupassa käynnin, pitäisi vaan jotenkin saada kerrottua hänelle, että mitä sieltä halutaan...<br /><br />Vielä on hankinnat ihan vaiheessa, pitänee jatkaa tänään.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111157755067340779?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1111575110117729422005-03-23T12:50:00.000+02:002005-03-23T12:51:50.116+02:00Yleisön pyynnöstä kuva uudesta hiusväristä:<br /><br /><img src="http://www.kolumbus.fi/spesonen/satu/blog/oranssi.jpg"><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111157511011772942?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1111439142676594432005-03-21T22:59:00.000+02:002005-03-21T23:07:17.963+02:00<a href="http://kotikaruselli.blogspot.com">Kotikarusellin</a> pitäjän pyynnöstä laitan tänne lempeän miehen eli Samin lempeän risoton ohjeen. Tää on herkkua!<br /><br />4 rkl öljyä<br />5 dl riisiohraa<br />1 l vettä<br />500 g tomaattimurskaa (paseerattua/soseutettua)<br />1 kpl kasvismausteliemikuutio<br />1 tl suolaa<br />3 kpl valkosipulin kynttä<br />3 kpl sipulia<br />450 g hernemaissipaprikaa<br />ripaus maustepippuria<br />1 prk kikherneitä suolaliemessä<br /><br />Tämä on nopea perusruoka ja valmistuu n. 25 minuutissa.<br />Heitä öljy kattilaan ja lämmitä. Lisää riisiohra ja kuullota<br />hetken aikaa. Lisää kiehuva litra vettä, tomaattimurska, <br />kasvisliemikuutio ja suola. Tipauta lämpötilaa ja anna porista<br />kannen alla 20 minuuttia (muista sekoittaa säännöllisesti pohjia<br />myöten).<br /><br />Pilko sipulit ja ota pannulle hiukan öljyä ja levy päälle.<br />Kuori valkosipulinkynnet ja purista öljyn sekaan (antaa paremmin<br />makua) ja paista hetken aikaa. Lisää pilkotut sipulit ja kuullota.<br />Lisää hernemaissipaprika ja anna nesteen kevyesti poistua niistä.<br />Lisää maustepippuri. Sekoita ja kääntele, että hernemaissipaprika<br />ehtii sulamaan. Lisää lopuksi valutetut kikherneet ja anna hetken paistua.<br /><br />Kun riisiohra on valmis, ota pois levyltä. Sekoita sitten sekaan<br />hernemaissipaprikakikhernesipuliseos ja voila! Ruoka on valmis!<br /><br />Erityisen hyvää tämä mössö on esim. reajuuston kera ja jos tykkää<br />voi päälle laittaa hiukan tulista maustekastiketta.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111143914267659443?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1111411003936371612005-03-21T15:16:00.000+02:002005-03-21T15:16:43.940+02:00<span style="font-weight:bold;">Previsiitti</span><br /><br />Nyt on sitten lennot varattu previisitille. Hetken jo luultiin, että paluumatka menee vauvat sylissä, mutta onneksi saatiinkin nyt Baby basketit molempiin suuntiin eli jonkinlaiset kaukalot, mitkä viritetään seinään kiinni ja vauvat voi siinä nukkua ja makoilla. Tosin nyt ei Samin kanssa voida olla ihan vierekkäin, kun niitä kai voi laittaa vaan yhden/yksi seinä, mutta aika lähekkäin ollaan kuitenkin. Voidaan vaihtaa vauvoja, kun tylsää tulee 8-)<br /><br />Niin, lähtö on lauantaina 2. huhtikuuta ja lento kotiin päin lähtee maanantaina 11. huhtikuuta eli vähän reilun viikon reissu. Tuolla katselleen asuntoja, eilen päätettiin, että minkä kokoinen suunnilleen halutaan. Käydään miehen kanssa jonkinlaisessa terveystarkastuksessa ja sitten toivottavasti tutustumassa esikoisen kouluun. Varmaan aikaa jää vapaaseen oleiluunkin eli tutustutaan kaupunkiin ja käydään ostoksilla.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Retrovauvat</span><br /><br />Kaivoin eilen varastosta vaatteita vauvoille ja löysin ihania pieniä puseroita/mekkoja, jotka on mun vanhoja eli jostain 70-luvun puolesta välistä. Tässä <a href="http://varpujavuokko.blogspot.com">kuva</a>. Retrovauvat ei todellakaan ole enää mitään sylivauvoja, lattialla liikutaan, toinen kierii ja toinen ryömii. Yksi, minkä toinen oppi viikonloppuna on taikamukista juominen. Siis mukista, jossa on venttiili ja nestettä tulee vaan, kun imee. Tavallisesta nokkamukista vettä menee enemmän lattialle, päälle, pöydälle kun suuhun. Nyt kun vielä toinenkin oppisi tuon, eikä vaan ryskyttäisi sitä mukia pöydän kanteen.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Loppu</span><br /><br />Kohta tulee vieraita, joten voisi kai lopettaa koneella istumisen ja alkaa paistamaan pakastepullia ja siistimään vähän kotia. En mä tätä viime tippaan ollenkaan jätä, en toki. Kylään tulee mm. kaksostytöt vm. 2002, kiva nähdä vähän isommat tuplat!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111141100393637161?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1111178358995929552005-03-18T22:13:00.000+02:002005-03-18T22:39:18.996+02:00<span style="font-weight:bold;">Kanaa</span><br /><br />Tarjosin sitten tänään vauvoille kana-ruokaa, joku valmis vauvanruokapurkki ja keitettyä perunaa lisäksi. Hyvin upposi! Jatkamme harjoittelua huomenna. <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Previsiitti</span><br /><br />Jos suunnitelmat toteutuvat, niin lähdemme previsiitille tasan kahden viikon kuluttua eli lauantaina 2. huhtikuuta ja paluu on viikkoa myöhemmin sunnuntaina. Hotelli, missä yövytään vaikuttaisi olevan aika iso ja massiivinen, laitan linkin, kunhan se varmistuu. Nyt pitäisi päättää, minkä kokoinen talo halutaan, niin päästään sitten sopivan kokoisia katsomaan paikan päällä. Tulevan koululaisen hakemuskin pitäisi varmaan kohta laittaa eteenpäin, että varmasti saa paikan.<br /><br />Yövymme previsiitillä yhden yön myös Shanghaissa, nähdään Shanghai-by-night 8-) Ehkei miehen kanssa kauheasti päästä yöelämästä nauttimaan, mutta ehkä hotellin ikkunasta näkyy paljon valoja ja kaupungin hyörinää.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Lapsilauma</span><br /><br />En tiedä, onko tämä ihan hullua lähteä näinkin monen lapsen kanssa maailman toiselle laidalle?! Kun vaikka meillä kaikinpuolin aika helpot lapset onkin, niin pitääkö sitä kerjätä verta nenästään? Että helpompaahan se varmasti elämä täällä olisi. Mutta toisaalta, kun sinne kotiutuu, niin ei kai se elämä niin paljon muutu. Parhaimmassa tapauksessa meillä on kotiapulainen, joka siivoaa, käy kaupassa ja laittaa ruokaa (liharuokaa...). Tilaa on enemmän ja mies vähemmän kotona sotkemassa. Ja tietty se raha, kyllähän tämä varmasti ainakin jonkin verran elämää taloudellisesti helpottaa.<br /><br />En mä nyt keksi muuta, vaikka mielessä oli paljonkin kaikenlaista. Myöhemmin sitten lisää.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111117835899592955?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1111135448909359002005-03-18T10:30:00.000+02:002005-03-18T10:44:08.913+02:00Ostettiinpa sitten eilen vauvoille muutama purkkia vauvojen kana-ruokaa, tai toinen oli joku kanapata ja toisessa broileria. Vauvat eivät siis ole ole syöneet muuta lihaa kun kalaa ja me muukaan perhe emme syö muuta lihaa. Mies ei ole kalaakaan syönyt varmaan 5 vuoteen, mä olen syönyt reilun vuoden.<br /><br />Tuntuu tosi oudolta antaa lapsille sellaista ruokaa, mitä ei itse söisi. Katselin kaupassa ensin broilerin rintafileitä tms., mutta tuntui niin oudolta tavaralta, että turvauduin ensin valmiisiin ruokiin. Vaikka halvemmaksi niiden ostaminen olisi tullut, kamalan hintaisia tuollaiset 8kk ikäisille tehdyt purkkiruoat!<br /><br />Ja miksi annamme nyt vauvoille lihaa, vaikka emme itse syökään? Koko perhe aikoo nyt "opetella" lihan syönnin. Eli vaikka Kiinassa syödäänkin paljon kasviksia, niin kasvissyönti tuntuu kuitenkin olevan aika outo juttu siellä. Eli esim. koulussa ei välttämättä ole tarjolla mitään kasvisvaihtoehtoja ja siinä vaiheessa on ikävä testata, että kuinka kipeäksi tulee lihan syönnistä. Olemme siis päättäneet nyt vähän harjoitella tässä kevään aikana, viikonloppuna tehdään kalaruokaa niin, että mieskin sitä syö. <br /><br />Outoa on kyllä ollut miettiä, että mitä sitä söisi. Joku pihvi tai karjalanpaisti tuntuu todella vastenmieliseltä. Kanaa voin varmaan maun puolesta syödä, siinä tökkii kyllä tosi pahasti se eettinen puoli, mutta nyt koitan unohtaa sen pariksi vuodeksi. Sitten joku makkara...nam tosiaan. Joku jauheliha nyt varmaan menisi, ei kai se niin paljon soijarouheesta eroa tai niin ollaan ainakin väitetty, kun ollaan soijarouhetta suositeltu.<br /><br />Mielessään on ajatellut, että kohta sitä sitten syödään koko ajan lihaa. Eilen onneksi tajusin, että eihän meidän tarvitse alkaa lihaa päivittäin syömään, siis että voidaanhan me edelleen syödä kivoja kasvisruokia, mistä tykätään. Otetaan se liha joskus mukaan, sen verran, että siedetään. <br /><br />Miehelle kyllä eilen sanoin, että mistä sitä tietää, vaikka kohta ihan innoissaan ostetaan lihapiirakoita ja makkaraa 8-) No, tuskin, mutta ei sitä tietysti koskaan tiedä.<br /><br />Vanhin lapsista ei ole kovin innostunut lihan syönnistä, ikää siis 6 vuotta. Sanoi kyllä, että kai sitä pitää harjoitella, mutta kauheasti ei kyllä makkarat ym. häntä houkuttele. Mutta yhdessä harjoitellaan, eiköhän me opita!<br /><br />Vinkkejä lihan syönnin harjoitteluun otetaan vastaan, välillä näinkin päin 8-)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111113544890935900?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1110906543612334262005-03-15T18:59:00.001+02:002005-03-19T23:48:23.770+02:00Eilen se sitten selvisi, että meidän perhe lähtee elokuussa Kiinaan! Tähän päivään asti piti olla vielä vähän hyshys, mutta nyt siitä saa kuulema jo puhua. Ensijärkytyksestä on jo selvitty, eilen oli aika epäuskoinen olo, että ihanko me oikeasti lähdetään?! <br /><br />Huhtikuussa on edessä previsiitti, jossa tutustutaan paikkoihin. Mies kai käy katsomassa tulevaa työpaikkaansa, käydään katsomassa kämppiä ja toivottavasti päästään edes ulkoapäin katsomaan myös vanhimman tulevaa koulua. Viikko on aika lyhyt aika ja varmaan aikaeroväsymystä on melkein koko viikon, en oikein edes uskalla ajatella, että miten se vaikuttaa vauvoihin.<br /><br />Niin, me lähdetään siis kahdeksi vuodeksi <a href="http://www.hangzhou.com.cn/english/index.htm">Hangzhouhun</a>, mikä on n. 180km Shanghaista. Kaupunkia kutsutaan vaatimattomasti paratiisiksi maan päällä eli pitäisi olla ihan kaunis paikka. Kaupunkin on rannikolla ja siellä on myös West lake -niminen järvi, joka on kuvien perusteella kaunis paikka. <br /><br />Nyt alkaa sitten asioiden suunnittelu ja järjesteleminen, paljon on mietittävää ja tekemistä ennen lähtöä. Jo tuota viikon reissua varten pitää tehdä erilaisia hankintoja, siellä on kuitenkin jo aika paljon lämpimämpää kuin täällä eli vaatteita pitää ostaa ja varmaan muutama uusi matkalaukkukin. Paljon tarvitsee kaikenlaista vauvojen juttua mukaan ottaa, ruoatkin viikoksi, kun eivät nuo vielä paljon mitään syö.<br /><br />Sellaisia kuulumisia tänään.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111090654361233426?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1110671261582079062005-03-13T01:21:00.000+02:002005-03-13T01:47:41.596+02:00Pakko vielä kirjoittaa muutama rivi. Katselin tuota vielä hieman ankean näköistä blogiani. Sivussa on tuo About me, missä lukee:<br /><br />Äiti. Vaimo. Altto. Tytär. Sisko. Miniä.<br /><br />Tärkeysjärjestyksessä nuo eivät ole, mutta kaksi tärkeintä kai kuitenkin ensimmäisenä. Ensisijaisesti olen kai äiti, onhan mulla 3 tytärtä, mistä 2 on vielä aikas pieniä. Äitiys on tällä hetkellä ja kai ikuisesti tärkein tehtäväni ja se tuntuu hyvältä. Kukaan ei ole äitinä(kään) täydellinen, mutta mä koen suurimmaksi osaksi olevani ihan hyvä siinä. En ole mitenkään erityisen lapsirakas, mutta omat lapset on tietysti rakkainta maailmassa.<br /><br />Vaimo. Hirmu tärkeä juttu, kun on noin älyttömän upea <a href="http://www.kolumbus.fi/spesonen/sami/mina.html">mies</a>. Toki näin pienten lasten kanssa tuo parisuhde meinaa välillä kääntyä kämppäkaveruudeksi, mutta täytyy koittaa muistaa se arjen romantiikka! Kaikinpuolin aika hyvä suhde meillä on ja useimmiten olen aikas rakastunut tuohon mieheen! <br /><br />No, sitten olen tytär ja sisko, tärkeitä juttuja nekin, mutta eipä niistä sen enempää. Miniä menee samaan sarjaan.<br /><br />Ja sitten toi altto. Musiikki on tärkeää, on aina ollut. Vaikka en koskaan ole musiikkia sen enempää opiskellutkaan, niin musiikki on aina ollut iso osa mun elämää. En osaa juuri mitään soittaa, mutta aina olen nauttinut laulamisesta. Onneksi tajusin monen vuoden haaveilun jälkeen pyrkiä kuoroon ja tajusin pyrkiä vielä toiseenkin eli <a href="http://www.kamarikuoro.com">Vantaan kamarikuoroon</a>. Laulaminen antaa jotenkin niin paljon. Ensinnäkin on upeaa laulaa porukassa, jotka tosiaan osaavat laulaa ja joiden kanssa on hauskaa. Toiseksi on niin vähän sellaisia asioita, joissa koen olevani hyvä, siis asioita, jotka myös koen tärkeäksi. Okei, osaan mä leipoa, mutta eipä se mulle oikein mitään anna. Hyvin laulaminen tuntuu varpaissa asti! <br /><br />Jos vielä hetken kuuntelisi Marian virttä ja sitten unille.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111067126158207906?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1110669150522490152005-03-13T00:55:00.000+02:002005-03-13T19:51:32.146+02:00Olimme illalla miehen ja vauvojen kanssa kuuntelemassa <a href="http://www.kamarikuoro.com/">Vantaan kamarikuoron</a> Marian virren levynjulkistamiskeikkaa ja olipa taas upeaa. Levytkin lähti mukaan kotiin ja tässä samalla kuuntelen sitä. Taas tuli hirveä himotus lähteä laulamaan, olisi jotenkin niin upeaa olla osa tuollaista upeasti laulavaa porukkaa. Tammikuussa jo piti mennä mukaan, mutta sitten ei jotenkin aika ja jaksu kuitenkaan riittänyt. Nyt tuntuu, että se yksi vapaailta viikossa voisi olla kyllä aika kiva ja mieskin pärjäisi tyttöjen kanssa, pärjäänhän minäkin.<br /><br />Niin, tuosta levystä vielä. Siinä on niin monenlaisia vivahteita. On ihan älyttömän kauniita pätkiä, sitten suorastaan rumia, siis kovaa ääntä ja tavallaan rumiakin ääniä. Sitten paljon kohtia, joiden aikana kulkee kylmiä väreitä selässä ja tulee melkein itku silmään, siis minullakin, huh!<br /><br />Tytötkin jaksoi tosi kivasti. Alussa nukkuivat tyytyväisinä vaunuissa, sitten jossain puolessa välissä tuli hieman hiljaisempi hetki ja molemmat heräsivät ihan samaan aikaan. Toinen istui sitten isänsä sylissä ja toinen oli mulla. Vähän siellä sitten takaplekseissä keinuttiin musiikin tahdissa. Hermostuminen meinasi tapahtua vasta vikan biisin kohdalla, mutta jaksettiin loppuun asti.<br /><br />Mieskin tykkäsi, onkin ihanan fiksu ja herkkä mies minulla, tajuaa hyvän päälle 8-) Oikeesti, on tosi kivaa, kun mies on aika samalla aaltopituudella ja tykkää myös musiikista, mitä minä laulan tai haluaisin laulaa.<br /><br />Ole sinäkin fiksu ja käy tilaamassa levy itsellesi, niin tiedät, mistä puhun! Tilaa <a href="http://personal.inet.fi/musiikki/ilona/maria.html">Marian virsi</a> -cd<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111066915052249015?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1110492207583043012005-03-10T23:53:00.000+02:002005-03-11T00:03:27.590+02:00Mikähän siinä on, että vaikka kuinka aina päättäisi pitää kämpän siistinä, niin ei se vaan onnistu. Siis usein tulee siivottua kunnolla, kun tulee vieraita, riippuen nyt vähän vieraista. Sitten sitä ihastelee, että onpa mukavaa kun on niin siistiä, nyt sitten pidetäänkin paikat siistinä!<br /><br />Sitten tulee postissa lehtiä, esikoinen tuo jotain lelua alakertaan, mies levittää papereitaan työpöydälle, ostetaan jotain uutta, mikä pitäisi koota eli siirtyy hamaan tulevaisuuteen tai sitten se tulee heti asennettua, mutta pahvit ym. jäävät pyörimään lattioille. Ja taas on kaaos valmiina.<br /><br />Tein pari viikkoa sitten sunnuntaina itselleni lukujärjestyksen, siis siivous-sellaisen. Noudatin sitä yhden päivän! Siis oikeesti, olin kyllä tosi ylpeä, kun tartuin imuriin ekaa kertaa kuukausiin ja imuroin alakerran, mutta silti... Yläkerta on vieläkin imuroimatta... Koskahan niitä vieraita taas tulisi?!<br /><br />Pahveista tuli mieleen pari pahvilaatikko, jotka ovat olleet parvekkeella kohta vuoden. Toisessa oli ollut jotain vaatteita ja toisessa tuli äitiyspakkaus viime keväänä. Siellä ne koristaa parveketta. No, syy siihen on mies ja hänen kierrätysintoisuus. Alunperin laatikot oli vaan jääneet odottamaan roskiin viemistä, sitten selvisi, että meidän roskakatokseen tulee pahvipaavo. Tuo siis selvisi kai jo joskus alkusyksystä, arvaa onko sitä vielä? Oikein, ei ole ja viimeisimmän tiedon mukaan pahvipaavo tulee kesäkuussa. Hieno, nuo kaksi kaunista laatikkoa kaunistaa parvekettamme siis vielä n. 3 kuukautta 8-) No maailma sentään pelastuu!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111049220758304301?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1110403009495251552005-03-09T23:16:00.000+02:002005-03-09T23:16:49.496+02:00<a href="http://www.wxplotter.com/ft_nq.php?im"><br /><img src="http://www.wxplotter.com/images/ft/nq.php?val=8558" alt="I am nerdier than 19% of all people. Are you nerdier? Click here to find out!"> </a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111040300949525155?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1110401735615142442005-03-09T22:43:00.000+02:002005-03-09T22:55:35.620+02:00Odotin, että jos tänään olisi selvinnyt lähdetäänkö, mutta ei... Ensi viikolla, ehkä jo maanantaina. Jännittää ja mietityttää kovasti.<br /><br />Olimme tänään esikoisen vanhenpainillassa, oli tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille. Jotenkin oli siellä oli ristiriitainen. Sitä mietti, että on siellä ihan turhaan ja toisaalta eihän sitä koskaan tiedä. Esikoinen on aloittamassa kivassa pienessä koulussa, missä on vain yksi ekaluokka ja sen koko on n. 22 oppilasta eli ihan ok. Hän on samassa rakennuksessa nyt eskarissa eli olisi tuttu paikka.<br /><br />Paljon olen miettinyt sitä, että esikoinen aloittaisi koulu-uransa kansainvälisessä koulussa ulkomailla. Että olisi se tuolle pienelle ihmiselle aika iso juttu, kun ei osaa yhtään englantia, eikä vielä lukea suomeksikaan. Olen kyllä lukenut, että lapset sopeutuvat aika nopeasti ja oppivat kielen, mutta silti. Tyttö on jotenkin vielä niin pieni, miten se pärjää isossa maailmassa? No, varmaan kaikki menisi ihan hyvin, saisi sieltä uusia ystäviä ja pitemmän päälle tuo englannin oppiminen olisi tietysti tosi hyvä juttu.<br /><br />Olemme jonkin verran puhuneet muuttamisesta ja asumisesta ulkomaille. Esikoinen ei siis vielä tiedä, että olemme oikeasti asiaa ajatelleet, mutta kevyesti olemme asiaa käsitelleet useassa yhteydessä. Tiedän, että iso juttu se olisi, erota kavereista ja muista läheisistä, mutta toisaalta uskoisin, että seikkailu ja kaikki uusi kiehtoo myös. Jos ei muu, niin halvat lelut kohdemaassa 8-)<br /><br />Esikoisesta voisi kirjoittaa vähän lisääkin. Sunnuntaina lähti taas yksi hammas ja hammaskeiju toi 2 euron kolikon lisäksi päiväkirjan, johon olemme nyt kolmena iltana kirjoittaneet päivän tapahtumista. Tänään apuna oli lapsenvahti, eka ei-tuttu hoitaja, joka esikoisella on ollut. Oli hänelle iso juttu ja kivasti oli mennyt, olivat koko sen 2,5 tuntia touhunneet jotain. Iltasatua olivat jo lukemassa, kun kotiuduttiin, mistä olin kovin tyytyväinen. Ehkä saamme hänet tänne joskus toistekin!<br /><br />Niin, esikoinen, hän täytti loppuvuodesta 6 vuotta. Harrastaa luistelua ja käy kantele-ryhmässä. Rakastaa värittää ja piirtää ja yleensäkin tykkää tehdä käsillään kaikenlaista, välillä tuntuu, että hukutaan kaikkiin taideteoksiin. Hän on useimmiten iloinen ja aika avoin tyyppi. Menee herkästi juttelemaan kaikkien kanssa, kysyy nimeä ja esittelee niin itsensä kuin muunkin perheen 8-) Pikkusiskoista tykkää kovasti, kun heille puhuu, tulee ääneen sellainen hunajainen soundi 8-)<br /><br />Nyt on kaikki muut nukkumassa. On kotiäidin omaa aikaa. Vaippapyykki pyörii koneessa, joten on hyvä syy olla hereillä vielä useampi tunti, pitäähän ne kuivata vielä rummussakin, eihän niitä nyt voi sinne valvomatta jättää, eihän?!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111040173561514244?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1110319894402481202005-03-08T23:54:00.000+02:002005-03-09T00:11:34.403+02:00On tää arki vaan aika ruusuista meillä. Vaikka onkin kaksi vauvaa, niin mahdettiinko meillä tänäänkää itkeä kertaakaan? Jotenkin noi on suurimman osan ajasta niin syötävän suloisia söpöliinejä. Tohottavat lattialla lelujen, sukkien, silitysraudan, tutin, vaunujen renkainen ym. kimpussa. Sitten kun niille alkaa höpöttämään, niin vastaukseksi saa kauniita hymyjä ja mahdollisesti jotain epämääräistä hölinää 8-)<br /><br />Aina välillä sitä kuulee, kun joku sanoo, että on aina toivonut kaksosia. Sitä miettiin, että miksi ihmeessä? Että miksi joku oikeasti haluaisi kerralla kaksi vauvaa, kun helppojenkin vauvojen tapauksessa sitä työtä on tuplasti. Ja ei vaan se tuplasti tehtävät vaipanvaihdot ja syöttämiset vaan myös se, että syliin mahtuu aika heikosti kaksi vauvaa samaan aikaan. Ja vaikka meillä onkin mies ollut ihan satasella mukana vauvojen- ja kodinkin hoidossa, niin päivät olen kuitenkin yksin kotona, eikä ihan aina meinaa revetä kahteen paikkaan. Että vaikka mä en kumpaakaan missään nimessä pois antaisi, niin kyllä yksi vauva kerrallaan kuulostaa ihan hyvältä tahdilta.<br /><br />Raskausaikana ja joskus vieläkin kohtaa ihmisiä, jotka kauhistelee, että on teillä noissa hommaa. Häh?! Eikös lapsissa aina ole? Luulen, että meillä on näissä huomattavasti vähemmän hommaa kuin parissa eri ikäisessä lapsessa, jotka ei ole näin rauhallisia. Meillä nukutaan mega-hyvin eli esim. viime yönä n. 12 tuntia heräämättä välillä syömään. Tuo siis vauvojen saldo, mä nukuin hippusen vähemmän, kun piti kerätä #visailussa pisteitä... Niin, siis nukkuvat hyvin, sen lisäksi kiinteät mössöt uppoaa tosi kivasti eli ei taisteluja niiden kanssa, viihtyvät tosi hyvin lattialla eli ovat suurimman osan valveajastaan lattialla, no syövät syöttötuoleissa. En oikein keksi mitään, missä olisi vaikeuksia. Voihan se tietty olla, että me ollaan vaan niin supervanhempia, että lapset on siksi kilttejä 8-) Niin, itkevä vauvahan on toki tuhma, eikös juu?!<br /><br />Jos pari pistettä #visailussa vielä ja sitten unille.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111031989440248120?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1110146401823142312005-03-06T23:54:00.000+02:002005-03-07T00:00:01.826+02:00En ole oikein saanut aikaiseksi kirjoittaa. Tässä eletään nyt niitä päiviä, kun selviää, että päästäänkö reissuun vai ei! Tähän asti on ollut jotenkin tosi varma oli, että tottahan me lähdetään, mutta nyt jotenkin on alkanut mietityttämään, että jos ei päästäkään, mitä sitten? Tuntuisi masentavalta ajatella, että tässä sitä sitten jatkettaisiin samaan malliin eteenpäin kun tähänkin asti. Sama kämppä, sama auto, aina vähän rahaa jne., kuitenkin reissu antaisi niin paljon. Taloudellinen puoli on toki iso juttu, pääsisi kaikista veloista irti ja pystyisi elämään suht "leveästi" ja jäisi rahaa säästöönkin. Toki se olisi iso seikkailu muutenkin.<br /><br />En epäile yhtään etteikö tulisi ikävä kotiin, kun hankaluuksia tulisi. Varmasti miettisin monta kertaa, että miksi piti lähteä, miksi ei voinut vaan tyytyä siihen turvalliseen kotiarkeen?! Niin, miksi ei? Jotenkin sitä vaan haluaa kokea jotain muuta, vaikka tavallaan arki kotiäitinä olisi aika samanlaista rutiinia kuin nytkin. Toki moni asia olisi toisin.<br /><br />Ensi viikolla varmaan selviää, toivottavasti mahdollisimman pian!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-111014640182314231?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1108932733835804692005-02-20T22:35:00.000+02:002005-02-20T22:52:13.836+02:00Mietin tuossa yksi päivä yhtä esikoisen kaverin äitiä. En tunne henkilöä sen kummemmin, mutta hän tuntuu olevan aika sellainen perinteinen äiti, joka hoitaa kaikki hommat ajallaan.<br /><br />Hän hakee lastaan päiväkodista samaan aikaan kun minä esikoista. Meillä matka menee näin talvella jokaisen lumivallin kautta ja ollaan aina huomattavasti heitä myöhemmin kotona, vaikka ensimmäisenä yleensä päiväkodilta lähdetäänkin. Tämä äiti pitää kotimatkalla kiirettä, kun on kiire laittamaan ruokaa perheelle. Meillä taas kotona ei juuri appelsiinia kummempaa välipalaa esikoinen huoli ja eipä tuota lämmintä ateriaakaan enää välttämättä meillä illalla syödä. Tai jos syödään, niin se on usein jotain aika pikaisesti tehtyä, tämä äiti ei paljon iltapäivisin keittiöhengettärenä ole.<br /><br />Satuin myös yhtenä iltana näkemään tämän äidin sauvakävelyllä. Tuntuu olevan sitä tyyppiä, joka pian lasten syntymän jälkeen aloittaa liikunnan ja palautuu nopeasti raskautta edeltävään kuntoon, toisin kuin eräät. Jotkut eivät pääse sinne sauvakävelylle vielä 7kk kuluttuakaan synnytyksestä. Milloin on huono ilma, milloin ei löydy sopivaa vaatetta ulkoiluun, milloin muuten vaan tulee siirrettyä aloitusta huomiseen tai ensi viikkoon.<br /><br />Tuossa viikolla jopa hetken mietin, että miksi mä en ole tuollainen äiti. Että miksi on niin vaikeaa pitää rutiineistä kiinni ja hoitaa kaikki asiat niin kuin "kunnon äiti". Tänään sitten mietin ja tajusin etten halua olla tuon äidin kaltainen. Mä olen minä! Ei meillä lapset pellossa kasva, ruokakin on terveellistä! En vaan ole ihminen, joka haluaa luoda säännölliset rutiinit, missä pysytään. vaikka mikä olisi. En usko, että lapsetkaan tuota välttämättä tarvitsee. Toki on hyvä olla tietyt jutut, mitä noudatetaan päivittäin ja minkä mukaan perusarki etenee. On kuitenkin kivaa, että välillä (=usein) tehdään asiat toisin, ei katsota kellosta, että mitä syödään jne., vaan mennään fiilisten pohjalta. Pääasia kai mulle on, että lapsilla on puhtaat vaatteet päällä, syövät melkein aina monipuolisesti ja säännöllisesti sekä saavat riittävästi unta. Sama pätee tietenkin meihin aikuisiinkin, vaikka ihan aina nuo kaikki kohdat ei kyllä täyty.<br /><br />Mä uskon olevani ihan hyvä äiti omille lapsilleni, vaikka varmasti heillä on valittamisen aihetta 20 vuoden kuluttua, mutta niinhän pitääkin olla! Tuleepahan kehitystä äitiydenkin suhteen!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-110893273383580469?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8430188.post-1108833394380461532005-02-19T19:05:00.000+02:002005-02-20T22:53:35.030+02:00Vielä on vähän hakusessa. Täytyy tuumia, että minkälaisen tästä tekisi.<br /><br />Pää on täynnä ajatuksia, sitä miettii lähtöä niin monelta kantilta. Kertaakaan ei ole mielessä ollut, että ei lähdettäisi, tottakai lähdetään, jos tilaisuus tulee. Mutta mietityttää se muutto, esikoisen koulun aloitus ja miten isovanhemmat ym. läheiset asiaan suhtautuvat. Sitä en yhtään epäile ettenkö siellä pärjäisi, miksen pärjäisi, pärjäänhän täälläkin. Toki arki olisi siellä varmasti kovin erilaista, mutta toisaalta ei se niin ihmeellistä täälläkään ole. Täällähän sitä neljän seinän sisällä suurin osa ajasta menee.<br /><br />Ensi viikolla tai seuraavalla menen haastatteluun, jossa on myös jotain tehtäviä tiedossa. Selvittävät, että sovellunko lähtemään mukaan. Kai ne haluaa varmistaa ettei mukaan lähtevä puoliso pimahda heti alkuun, että on lähdössä sinne omasta tahdostaan, oikeasti ja aidosti haluaa lähteä mukaan.<br /><br />Onhan se aikamoinen seikkailu, vaikka se olisikin ihan samaa perhe-elämään, toisella puolella maailmaa vaan, ainakin melkein.<br /><br />Piti miettiä vielä plussia ja miinuksia, mutta arki kutsuu, vaikka onkin lauantai...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/8430188-110883339438046153?l=satusade.blogspot.com' alt='' /></div>satusadehttp://www.blogger.com/profile/06005418973069555353noreply@blogger.com0